Maailman humanitaarisen avun päivää vietetään 19. elokuuta. Tänä vuonna teemana on siviilien ja humanitaaristen työntekijöiden suojelu. Avuntarve maailmalla on ennätysmäisen korkealla.

Viime vuonna humanitaarisiin avustusoperaatioihin maailmalla kohdistui 158 merkittävää iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää. Iskujen ja kuolonuhrien määrät nousivat hieman edellisvuodesta.

Lisäksi kaikkiaan 288 avustustyöntekijää joutui väkivallan tai jonkun muun turvallisuusvälikohtauksen kohteeksi ja 89 siepattiin. Suurimmassa vaarassa ovat nimenomaan paikalliset avustustyöntekijät.

Kansainvälistä humanitaarisen avun päivää voi seurata ja keskusteluun osallistua somessa muun muassa #NotATarget ja #WorldHumanitarianDay -tunnisteilla.

Tiedot käyvät ilmi Humanitarian Outcomes -järjestön hiljattain julkistamasta raportista Aid Worker Security 2017.

‒ Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle, vahvistaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos.

‒ Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta aikaisempaan tapaan, eivätkä ne näillä alueilla suojaa avustustyöntekijöitä. Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta.

Jopa sairaalat sotatoimien kohteena

Vaikka kyseessä on sotarikos, ovat sairaalatkin joutuneet valitettavan useissa konflikteissa sotatoimien kohteiksi asettaen potilaiden lisäksi myös terveydenhuoltohenkilökunnan vaaralle alttiiksi.

Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 13 maassa hyökättiin 62:ta terveydenhuollon työntekijää kohtaan.

Human Rights Watch -järjestö analysoi vuosina 2013–2016 tapahtuneita, sairaaloihin ja terveysasemiin kohdistuneita iskuja kymmenessä eri maassa.

Järjestön mukaan kaikkiaan 25 iskussa kuoli yli 230 ihmistä ja loukkaantui 180 ilman, että tekijät olivat joutuneet vastuuseen teoistaan.

‒ Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat, muistuttaa SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.

‒ Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se, miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat, Löövi korostaa.

Miljardien vaje avustusvaroissa

Humanitaarisen avun tarve maailmassa jatkuu ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä johtuu pitkälti aseellisten konfliktien, pitkittyneiden pakolaistilanteiden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta, joka on johtanut useisiin vakaviin moniongelmaisiin haasteisiin.

Tarkistettu YK:n globaali apuvetoomus on tänä vuonna 23,5 miljardia dollaria. Se on tällä hetkellä rahoitettu vain 26-prosenttisesti, mikä tarkoittaa peräti 17,3 miljardin dollarin vajetta.

Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Suurimmat tarpeet ovat Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa.

YK julisti alkuvuodesta neljään maahan (Jemen, Etelä-Sudan, Somalia ja Nigeria) nälänhädän. Nopean avustustoiminnan myötä Etelä-Sudanin osalta luokitus on laskettu nälänhädästä kriittiseksi ruokaturvan kannalta.

Neljässä maassa yksistään elää noin 20 miljoonaa vakavasti ruokaturvatonta ihmistä, mukaan lukien 1,4 miljoonaa lasta. Niiden tähän asti saama rahoitus kattaa vasta alle 1,9 miljardia eli 40 prosenttia tarpeesta.

Varojen puute johtaa aliravitsemuksen, kuolleisuuden, turvattomuuden ja pakolaisuuden kasvuun.

Avustusjärjestöt tarvitsevat turvallisuusohjeita

Suomen ulkoministeriön humanitaarisen avun budjetti on tänä vuonna 70,5 miljoonaa euroa.

Kohdemaittain ja alueittain tarkasteltuna suurimmat euromääräiset avustukset ovat menneet Syyriaan, Etelä-Sudaniin, Somaliaan, Irakiin, Nigeriaan, Ugandaan ja Jemeniin.

Apu kanavoituu perille YK-järjestöjen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta. Suomalaiset järjestöt antavat humanitaarista apua kohdistaen sitä sinne, missä tarve ja hätä ovat suurimmat.

On yhä tärkeämpää, että vahvan ammattiosaamisen lisäksi järjestöillä on kattava turvallisuusohjeistus, sillä työtä ihmisten auttamiseksi tehdään kasvavien riskien keskellä.

Fida International ry
Kirkon Ulkomaanapu
Pelastakaa Lapset ry
Plan International Suomi
Suomen Lähetysseura ry
Suomen Pakolaisapu ry
Suomen Punainen Risti
Suomen World Vision ry