Nenäpäivän tuella Keniassa saadaan korjata satoa aluetta piinaavasta kuivuudesta huolimatta.

Nenäpäivä kerää jälleen varoja maailman lasten hyväksi. Apua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tänä vuonna myös maailmanlaajuinen koronaviruspandemia koskettaa haavoittuvassa asemassa olevia yhteisöjä. Fida on yksi yhdeksästä järjestöstä, joiden kesken kerätty raha jakautuu. Fida käyttää Nenäpäivän tuottoja Itä-Afrikan alueella tehtävään työhön, kuten perheiden ruokaturvaa parantaviin hankkeisiin, joiden avulla pyritään takaamaan perheille riittävä ja turvallinen ruuan saatavuus. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa kurssit, joilla opetetaan erilaisia viljelytekniikoita.

Fida tekee työtä Keniassa muun muassa Tana Riverin piirikunnan alueen kylissä. Paikallinen viiden lapsen äiti Halima Dame vierasti aluksi ajatusta maanviljelystä, mutta innostui siitä Fidan kehitysyhteistyöohjelman järjestämällä kurssilla ja viljelee nyt ahkerasti erilaisia vihanneksia, kuten maissia ja tomaattia kyläläisten yhteisellä maapalstalla. Maanviljely ei ollut Halimalle aiemmin tuttua, koska hänen yhteisönsä oli aiemmin karjataloutta harjoittava paimentolaisyhteisö. Veden ja ravinnon puutteen myötä karjanpito kuitenkin vaikeutui. Syynä vedenpuutteeseen Itä-Afrikassa on ilmastonmuutos, jonka seurauksena sateet ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi. Alueen tilanne on hyvin haastava. Keniassa Intian valtameren rannikkoseudulla aavikon raja hiipii hiljalleen etelämmäksi ja kuivuus vaivaa alueita yhä sitkeämmin. Tana Riverin alueella veden saatavuuden haasteet ovat jopa johtaneet konflikteihin eri ryhmien välillä.

Vedenpuute suurimpana haasteena

Suurimpana maanviljelyn haasteena Haliman kotikylässä on kuivuus, mikä vaikuttaa myös saataviin satoihin. Kaikesta huolimatta Halima ja muut kyläläiset odottavat kuitenkin hyvää satoa, kunhan vettä on riittävästi. Veden puutteen lisäksi kyläläisten haasteena ovat villieläimet, jotka tulevat tallomaan aitaamattomia viljelyksiä. Myös tuhohyönteiset ja lannoitteiden puute haittaavat viljelyä.

Halima ja moni alueen pienviljelijä osallistui Fidan ja tämän paikallisen kumppanin järjestämään koulutukseen, jossa opetettiin kuivien alueiden viljelytarpeita varten kehitettyjä vettä säästäviä viljelytekniikoita. Tämän lisäksi yhteisöjen jäseniä on valistettu muun muassa puiden kaatamisen haitoista, joka aiheuttaa eroosiota ja veden pakenemista yhä syvemmälle maaperään vaikeuttaen viljelemistä entisestään.

– Tämän tyyppinen viljely on ympäristön kannalta kestävämpää kuin aiempi karjatalous, Halima kertoo oppimistaan uusista viljelytekniikoista.

Tomaattien avulla kouluun

Haliman mukaan kyläyhteisö on saanut korjata hyvää satoa viljelyksiltä ja kyläläiset ovat hyvin toiveikkaita, että he tulevat hyötymään viljelysten sadosta jatkossakin. Hän kertoo erityisesti tomaattien olevan hyödyllisiä yhteisölle. Tomaatit menevät kaupaksi torilla, ja niistä saaduilla tuloilla voidaan pitää huolta perheiden ja erityisesti lasten perustarpeista. Ennen viljelyn aloittamista Haliman täytyi ostaa kaikki ruoka kaupasta, eikä sitä aina ollut riittävästi koko perheelle.

– On hienoa, kun on omia vihanneksia omasta takaa perheen tarpeisiin, Halima kertoo.

– Myydyistä vihanneksista saaduilla voitoilla olen voinut jopa säästää lasten koulutarpeisiin, hän jatkaa tyytyväisenä. Haliman mukaan jotkut yhteisön jäsenistä ovat jopa voineet rakentaa yksinkertaisia asumuksia viljelyksistä saatujen tuottojen ansiosta.

Nenäpäivä on yhdeksän järjestön yhteinen kampanja maailman lasten hyväksi. Lue lisää ja lahjoita osoitteessa: nenäpäivä.fi