Monet Itä-Euroopan romanit elävät haastavissa olosuhteissa: melkein kaikesta on pulaa. Kaksi ukrainalaista romaninaista kertoo, miten he ovat löytäneet elämäänsä toivoa.

Itä-Euroopan maissa elää useita miljoonia romaneja. He asuvat usein omissa kylissään tai telttaleireissä, eristäytyneinä muusta yhteiskunnasta. Romaniyhteisöön kuuluu tuhansia perheitä. Romanien työnsaanti on vaikeaa, koska monilta heistä puuttuu koulutus ja he kokevat vakavaa syrjintää. Moni joutuu elättämään itsensä kerjäämällä tai keräämällä roskia. Usein romanilapset eivät pääse kouluun sen vuoksi, että heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa koulumaksuja tai he eivät pidä lastensa koulutusta tärkeänä. Moni niistäkin romanilapsista, jotka aloittavat koulun, joutuu jättämään sen kesken.

”Nuorilla pitäisi olla mielekästä tekemistä”

Fida tekee työtä romanien parissa 12 Itä-Euroopan maassa. Fidan Toivon kipinä -joulukampanjan kohteena ovat tänä vuonna Ukrainassa Karpaattien vuoriston alueella asuvat romaninaiset, jotka ovat yhteiskunnallisesti huonoimmassa asemassa. Yhteistyössä paikallisten seurakuntien ja Elämä ja Valo -järjestön kanssa romanikyliin toimitetaan polttopuita ja ruoka-apua ja lapset saavat myös suuresti odottamiaan joululahjoja. Romaninaisia autetaan löytämään voimavaransa ja parantamaan edellytyksiään työnsaantiin opettamalla heitä muun muassa lukemaan ja tekemään käsitöitä.

Yksi uuden suunnan elämälleen löytäneistä romaninaisista on ukrainalainen Masha Vudmanska. Hän asuu romanileirissä pienen Pasikan kylän reunalla. Hänen miehensä joutui lähtemään töihin naapurimaahan, Unkariin, kun töitä ei löytynyt kotikylästä. Masha tunsi yksin jäädessään olonsa onnettomaksi, yksinäiseksi ja tylsistyneeksi. Aluksi hänen päivänsä kuluivat kotona itkeskellen.

Sitten Masha keksi idean: Hän voisi perustaa kaupan yhdessä miehensä kanssa. Mashan mies suostui ehdotukseen ja he perustivat pienen sekatavarakaupan kotinsa yhteyteen. Sen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakkaita tulee jatkuvasti lisää.

Masha on kylänsä ensimmäinen romani, joka on suorittanut peruskoulun kaikki yksitoista luokkaa. Hän menestyi opinnoissaan niin hyvin, että valtaväestöön kuuluvat opettajat ihmettelivät sitä. Heidän mielestään ei ollut sopivaa, että romani pärjäsi niin hyvin koulussa.

Minä sain elämääni kaipaamaani merkityksellistä toimintaa, kun perustin kaupan. Toivon, että muutkin nuoret voisivat kokea saman.

– Toivon, että seurakuntani alkaisi järjestää toimintaa nuorille. Heillä pitäisi olla jotakin mielekästä tekemistä, etteivät he vain istuskele kylänraitilla juomassa alkoholia. Minä sain elämääni kaipaamaani merkityksellistä toimintaa, kun perustin kaupan. Toivon, että muutkin nuoret voisivat kokea saman, Masha toteaa.

Masha on käynyt Pasikan kylän suositussa naistenpiirissä, jota Elämä ja Valo- järjestö on järjestänyt viime syksystä alkaen yhdessä Fidan kanssa. Siellä hän on opetellut tekemään käsitöitä ja opettanut teinitytöille virkkaamista. Masha on tyytyväinen elämäänsä, vaikka se ei aina ole helppoa. Hän toivoo voivansa näyttää muille esimerkkiä siitä, miten uskovaiset elävät.

”Olen pääsemässä eroon vakavasta masennuksesta”

Katya Latsko asuu Länsi-Ukrainassa, Užhorodin kaupungin romanilähiössä. Hänen miehensä toimii Radvankan lähiön pastorina. Heillä on kolme lasta ja kolme lastenlasta. Katja kärsi vakavasta masennuksesta 11 vuoden ajan, jolloin hän ei halunnut poistua asunnostaan eikä jaksanut tehdä juuri mitään.

Pari vuotta sitten Katya alkoi käydä yhdessä Fidan lähetti Kirsi Hekkalan kanssa seurakuntansa järjestämässä naistenpiirissä, johon kokoontui säännöllisesti eri-ikäisiä naisia. Siellä hän sai jakaa kokemuksiaan toisten naisten kanssa ja tuli kuulluksi.

Nyt kun olen saanut voimani takaisin, haluan kohdata ja tukea toisia naisia, jotka käyvät naistenpiirissä.

Katya alkoi pikkuhiljaa voida paremmin ja tuli uskoon. Jumalan ja seurakuntansa avulla hän on pääsemässä eroon masennuksesta. Katya kokee jälleen olevansa ehjempi ihminen – se ihminen joka oikeasti on.

– Nyt kun olen saanut voimani takaisin, haluan kohdata ja tukea toisia naisia, jotka käyvät naistenpiirissä. Haluan auttaa heitä samalla tavoin kuin minua on autettu, iloinen perheenäiti kertoo.

Katyan ja hänen miehensä seurakunta on kunnostanut ja siivonnut paljon Radvankan romanilähiötä. Aiemmin seutu muistutti lähinnä kaatopaikkaa. Nyt heidän kotinsa viereen rakennetaan rukoushuonetta.

– Me uskovat voimme näyttää esimerkkiä yhteisömme jäsenille. Haluan kutsua ihmisiä mukaan seurakuntamme toimintaan. Harras toiveeni on, että kaikki perheenjäseneni saisivat löytää Jumalan ja tulla uskoon.

Katya iloitsee siitä, että hän on voinut viime aikoina auttaa ystäviään myös ostamalla ruokatarvikkeita ja jakamalla niistä koottuja ruokakasseja seurakunnassaan.

Naistenpiirit vahvistavat romaninaisten itsetuntoa

Veikko ja Kirsi Hekkala tekevät Fidan lähetteinä perhe- ja lapsityötä Ukrainan romanikylissä. He koordinoivat pyhäkoulujen, esikoulujen ja naistenryhmien toimintaa. Naistenpiirien avulla pyritään rohkaisemaan romaninaisia ja kohentamaan heidän itsetuntoaan. Hekkaloiden mukaan suurin osa alueen romaniväestöstä on lukutaidotonta. Naisia opetetaan lukemaan ja samalla koulutetaan äitejä opettamaan lapsilleen kouluvalmiuksia.

Naistenpiireissä romaninaiset oppivat vähitellen ymmärtämään, että he ovat arvokkaita ja voivat vaikuttaa omaan elämäänsä.

Naistenpiireissä naiset saavat oppia myös käsitöitä, kuten virkkaamista. Viikoittaiset kokoontumiset naistenpiireissä ovat monelle naiselle henkireikä ja usein ainoa mahdollisuus irtautua kotitöistä ja lähteä kodin ulkopuolelle.

– Naistenpiireissä romaninaiset oppivat vähitellen ymmärtämään, että he ovat arvokkaita ja voivat vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun he pääsevät oppimaan uutta, he alkavat ajaa myös lastensa etuja. On ollut ihanaa huomata, että katseet, jotka ovat olleet maassa, ovat alkaneet nousta ja naiset ovat pikkuhiljaa löytäneet itsensä, Kirsi kertoo.

Naistenpiirejä toimii Karpaattien alueella yhä useammissa romanikylissä. Monet piirit ovat olleet hyvin suosittuja.

– Haaveilen siitä, että naiset alkavat toimia ja heistä kasvaa hengellisiä ihmisiä, jotka voivat olla esimerkkeinä muille naisille ja johdattaa heitä uskoon. Nyt korona-aikana olemme jo saaneet nähdä, kuinka naiset ovat alkaneet ottaa vastuuta: he ovat auttaneet ruokajakelussa ja uusi naistenryhmä on perustettu Radvankan romanikylään, Kirsi iloitsee.

Voit tuoda toivoa Ukrainan romaneille lahjoittamalla Fidan Toivon kipinä -keräykseen.