Pakolaisnuorten arki on täynnä haasteita
Bidibidin pakolaisleirillä arkisetkin asiat ovat haastavia. 20-vuotias Maneno Rose kertoo tarinansa.
20-vuotias Maneno Rose on alun perin kotoisin Yeistä Etelä-Sudanista. Kuten monet muutkin sudanilaiset, hän pakeni sisällissotaa Bidibidiin vuonna 2016. Hänen isänsä kuoli sodassa kapinallisten luoteihin. Pojulu-kansaan kuuluva Maneno Rose tuli Ugandaan äitinsä ja viiden sisaruksensa kanssa, joista nuorimmat ovat kolmevuotiaat kaksoset.
Lukion viimeistä luokkaa käyvän Maneno Rosen lempiaineita koulussa ovat biologia, kemia, englanti ja fysiikka. Hän haluaisi opiskella kätilöksi, koska on nähnyt synnytyksen voivan olla todella kivulias.
– Kun pakenimme Sudanista, pakomatkamme aikana raskaana ollut äitini joutui synnyttämään kaksoset tien varressa. Äiti kärsi paljon, mutta selvisi synnytyksestä ja sai kaksoset.
Maneno Rose unelmoi kätilön ammatista, koska hän on nähnyt synnytyksen voivan olla hyvin kivulias: heidän pakomatkallaan Sudanista hänen äitinsä joutui synnyttämään tien varressa.
Pakolaisten haastava arki
Maneno Rose ja hänen perheensä kohtaavat monia haasteita arjessaan Bidibidissä. Koska perheen isä on menehtynyt, kukaan ei auta heitä raskaissa töissä, kuten asumusten rakentamisessa. Sisarukset ovat vielä liian nuoria auttaakseen paljoakaan kotitöissä, joten äiti ja Maneno Rose tekevät suurimman osan kahdestaan. Lisäksi esimerkiksi polttopuiden hankinta on haastavaa. Toisinaan polttopuita hakiessa syntyy erimielisyyksiä paikallisten asukkaiden kanssa siitä, mistä puita saa kerätä. Tällöin paikalliset asukkaat saattavat jahdata heitä tai ottaa pois heidän viidakkoveitsensä, joilla naiset leikkaavat puita ja ruohoa. Myös veden hakeminen on haastavaa, koska he joutuvat hakemaan sitä pitkän matkan päästä. Asukkaille jaettujen ruoka-annosten kokoa on jouduttu vähentämään, koska koronaepidemia on heikentänyt ruuan saatavuutta. Kahdeksi kuukaudeksi tarkoitettu annos ei riitä koko perheelle, minkä takia äiti ja pikkusisarukset kärsivät ja itkevät paljon.
Arkiset asiat, kuten veden ja polttopuiden hankinta ovat pakolaisleirillä haastavia. Ruoka-annosten vähenemisen takia Maneno Rosen perhe kärsii nälästä.
Vaikka arjen tilanteet ovat usein hyvin haastavia, Maneno Rose luottaa Jumalaan ja rukoilee, että Hän auttaisi häntä läpäisemään loppukokeet ja selviämään koronaepidemian tuomista ongelmista.
– Rukoilen myös, että Jumala auttaisi minua tukemaan nuorempia sisaruksiani, koska he kärsivät tästä vaikeasta tilanteesta.
Maneno Rose on erityisesti huolissaan siitä, että kun koulut on suljettu, monet nuoret ovat liittyneet nuorisoporukoihin. Hän rukoilee, että koulut avautuisivat pian ja että nuoret palaisivat sinne eivätkä jäisi kiinni nuorisoporukoihin.
– Minä pelkään, että monet nuoret jäävät porukoihin kiinni, eivätkä enää koskaan palaa takaisin kouluun.
Maneno Rose on kuvassa keskellä.
Tämän vuoden Eväät elämään -kampanjan tuotoilla autetaan Bibidibidin pakolaislapsia. Aiheeseen voit tutustua lisää kampanjasivulla: eväätelämään.fi