Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja Mikko Kekäläinen vieraili Ugandassa Fidan Nenäpäivä-kohteessa. Hänelle tuli pikkuisen epätodellinen olo.

Mikko Kekäläisen puhelin soi helmikuussa. Nenäpäivä-tiimi pyysi häntä tutustumaan Ugandassa entisten lapsisotilaiden kuntoutukseen, jota tuetaan Nenäpäivän varoilla.

‒ Kysyin vaimolta ja työnantajalta ja molemmat sanoivat, että sun täytyy mennä, Kekäläinen kertoo.

Tv:stä tuttu toimittaja ei ole aiemmin matkustanut kehitysmaissa. Hän mietti etukäteen, miten reagoisi Ugandan-matkalla eteen tuleviin asioihin.

‒ Mietin lähinnä sitä, miten sitä kestää kasassa. Sen jälkeen kun tuli omia muksuja, sitä on niin herkistynyt lasten tilanteisiin.

”Se on absoluuttista pahaa”

Viikon kuvausmatkalla Ylen nelihenkinen tiimi tutustui Ugandassa Sorotin alueella entisten lapsisotilaiden elämään ja Fidan työhön heidän kuntouttamiseksi. Valmiit insertit nähdään Nenäpäivä-show’ssa.

‒ Teimme päivän mittaisia reissuja aivan puskaan. Haastattelimme parikymppisiä nuoria, Charlesia ja Leaa.

Tarinat entisen lapsisotilaiden elämästä ”vetivät aika mykäksi”.

‒ Onhan se ihan hirveetä, mitä ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle. Heiltä on viety lapsuus ja laitettu aika tarkkaan koko loppuelämä pilalle. Se on absoluuttista pahaa.

Jokainen tarina on tärkeä

Suomeen paluun jälkeen Mikko Kekäläisellä oli ”utuinen ja pikkuisen epätodellinen olo”.

‒ Mieli askarteli pitkään niissä tarinoissa ja ihmisten oloissa.

Kekäläinen on tullut siihen tulokseen, että loppujen lopuksi ihminen on sama niin Suomessa kuin Ugandassa. Ihmisyys yhdistää pitkästä välimatkasta huolimatta.

‒ Meillä Suomessa on vain käynyt niin pirun hyvä tsäkä. Se ei ole meidän ansiota.

Mikko korostaa, että hyvinvoinnista ei pidä kantaa syyllisyyttä. Suomessakin on ongelmia, eikä niitä tarvitse väheksyä.

‒ Mutta meillä on ihan eri tavalla pelivaraa toisten auttamiseksi. Hanasta tulee puhdasta vettä, ja useimmiten safkaakin on riittävästi. Eikä tarvitse pelätä, että joku tulee hakemaan lapset sotimaan.

Kekäläinen tiedostaa, että avun tarve on valtava, eikä sitä riitä kaikille entisille lapsisotilaille. Silti hän on optimisti.

‒ Jokainen tarina on tärkeä. Elämänrytmi näytti olevan positiivisuuteen kallellaan. Näin paljon hyvää. Ja tyytyväisyyttä, josta voisin itsekin oppia.

Lue lisää toimittaja Mikko Kekäläisen ajatuksia matkasta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/06/mikko-kekalainen-tapasi-toipuvia-lapsisotilaita-ugandassa-he-joutuivat