Kirkossa esitetty kristillisen kuorojärjestön lastennäytelmä sai aikaan kohun. Lähetystyön viestinnässä ei tule toistaa vanhentuneita mielikuvia, toteaa Fidan toiminnanjohtaja.

Iltalehti uutisoi hiljattain yhteiskristillisen Jippiimission* Helsingin tuomiokirkossa esittämästä lasten näytelmästä. Siinä nähtiin muun muassa kohtaus, jossa lähetystyöntekijöitä näyttelevät lapset laitetaan pataan nimettömän heimon mailla. Kohtaus on herättänyt keskustelua laajemminkin lähetystyön eettisyydestä.

–  En itse ole nähnyt teosta, mutta tuo kohtaus kuulostaa siltä, ettei se sovi tällaiseen kontekstiin. Se esittää lähetystyöstä virheellisen kuvan, toteaa Fidan apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmi.

Hänen mielestään kaikkien lähetystyötä tekevien organisaatioiden olisi tärkeää pyrkiä purkamaan vanhentuneita käsityksiä ja tuoda esille lähetystyön tämän päivän todellisuutta.

–  Lähetystyö on muuttunut vuosikymmenten saatossa siinä missä mikä tahansa muukin toimiala.

Ei Suomesta tänä päivänä yksilö lähde ”puskaan” julistamaan tuntemattomille teille. Sen sijaan lähetystyö on luonteeltaan pikemminkin globaalia tiimi- ja verkostotyötä.

–  Esimeriksi Suomen helluntailiike tekee lähetystyötä yhdessä eri maiden kumppanikirkkojensa kanssa. Emme vie maailmalle omaa agendaa, vaan tuemme paikallisten omaa työtä.

Palmi muistuttaa, että helluntailiikkeen ohjaava periaate on vuosikymmenten ajan ollut toimia lähetys- ja kehitysyhteistyössä kulttuurisensitiivisesti. Fidan ydinarvoihin esimerkiksi kuuluu jokaisen yksilön, ryhmän ja yhteisön ihmisarvon kunnioitus.

Jippii on myös yhdistänyt kansa- ja kieliryhmiä

Yksittäisen näytelmän kritiikin levitessä on Palmin mielestä hyvä huomioida myös Jippiimission kokonaisuus, ettei toiminnasta synny väärä mielikuva.

– Laulut ja kuorotoiminta ovat lyöneet läpi kymmenissä eri maissa ja hyvin erilaisissa kulttuureissa. Eri kansanryhmät ovat ne ottaneet omakseen. Toiminta on myös yhdistänyt kansa- ja kieliryhmiä yhteisen sanoman äärelle varsin positiivisella tavalla.

– Kuluneella viikolla kuultu palaute kannattaa kuitenkin Jippiissä ottaa huomioon tulevia esityksiä suunniteltaessa.

Jippiityö on saanut alkunsa Fidan työn piiristä noin 25 vuotta sitten. Se organisoitui omaksi, itsenäiseksi järjestökseen pian.

Lähetystyö ei ole vain ”valkoisten juttu”

Kyseinen kohtaus on herättänyt sosiaalisessa mediassa keskustelua laajemminkin lähetystyön eettisyydestä. Kritiikin ytimessä on ajatus siitä, että lähetystyö olisi kolonialistista vallankäyttöä.

Palmi huomauttaa, että lähetystyön painopiste on jo aikoja sitten siirtynyt globaaliin etelään.

–  Maailmalla suuri osa lähetystyöntekijöistä tulee Etelä-Amerikasta ja Afrikasta ja länsimaisten osuus lähetystyöstä vähenee koko ajan. Kristinuskosta puhutaan usein yhteiskunnallisessa keskustelussa edelleen ”valkoisten uskontona”, vaikka suurin osa maailman kristityistä asuu globaalissa etelässä.

– Lähetystyö ei tosiaan pitkään aikaan ole suuntautunut pohjoisesta etelään, vaan sitä tehdään kaikkialta kaikkialle, toteaa myös Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.

Suomalaisen lähetystyön rinnastaminen siirtomaa-ajan vääryyksiin esittää Hakolan mielestä vääristyneen mielikuvan työn todellisuudesta.

– Suomella ei sinänsä ole kolonialistista taustaa, vaan Suomi on ollut pieni maa, josta on lähdetty köyhistä olosuhteista tekemään lähetystyötä.

Suomalaisia on arvostettu ja arvostetaan yhä lähetystyön kumppaneina, huomauttaa Hakola.

– Jo vuosikymmeniä lähtökohtamme on ollut tasavertainen kumppanuus sekä yhdessä tekeminen, jossa länsimainen henkilö ei ole oikeammassa.

Lähetysretoriikka on ylläpitänyt vanhoja mielikuvia

Hakola toteaa, että vaikka suomalainen lähetystyö ei ole lähtökohdiltaan ollut kolonialistista, on historian saatossa tehty myös virheitä. Myös vuosikymmenten ajan viljelty lähetysretoriikka on osaltaan ylläpitänyt kolonialistista mielikuvaa.

– Ei nykyään ”mennä pakanamaille” tai ”sodita Herran armeijassa”. Tällaisia termejä esimerkiksi Fida ei ole käyttänyt pitkään aikaan, mutta joidenkin sukupolvien puheissa ne elävät yhä. Jokaisen on tärkeää kyetä tarkastelemaan omaa toimintaa ja viestintää kriittisesti ja esittää asiat eri ihmisryhmiä ja heidän kulttuurejaan kunnioittaen. Meillä niin kuin muillakin lähetysjärjestöillä ja seurakunnilla on varmasti tässä vielä paljon kehitettävää, ja siksi on hyvä, että asioista keskustellaan, summaa Hakola.

Hän lisää, että niille, jotka eivät kristinuskosta perusta, lähetystyö käsitteenä on ollut ja tulee varmasti olemaan punainen vaate, tehtiinpä sitä miten vain ja esitettiinpä sitä miten vain.

– Me Fidassa uskomme ja tiedämme, että evankeliumi itsessään on nimenomaan hyvä sanoma, jolla on valtava positiivinen muutosvoima koko yhteiskunnassa. Se tuo toivoa ja tulevaisuutta kaikissa kulttuureissa, kaikkina aikoina eläville.