Kevyesti kihartuvat hiukset kehystävät kasvoja, joiden silmien katse on surumielisen lempeä. 32-vuotias perheenäiti on kokenut jo ennen kahtakymmentä ikävuotta asioita, jotka olisivat voineet musertaa hänet täysin.

 13-vuotiaana bangladeshilainen Sadia oli kaunis, teini-iän kynnyksellä oleva tyttö. Monet ihailivat juuri hänen kauneuttaan. Yksi miehistä oli toisia innokkaampi ja kävi usein Sadian perheen luona vierailulla. Hän halusi naimisiin Sadian kanssa, mutta Sadia ei halunnut samaa. Miehen vierailut naimattoman tytön luona huomattiin yhteisössä ja juorut lähtivät liikkeelle. 

– Yksi naapurustossa asuvista tädeistä aloitti juorun, jonka perusteella muu yhteisö epäili jotakin jo tapahtuneen minun ja miehen välillä, Sadia kertoo hiljaisella äänellä. 

Yksi naapurustossa asuvista tädeistä aloitti juorun, jonka perusteella muu yhteisö epäili jotakin jo tapahtuneen minun ja miehen välillä.

Sadian vanhemmat hätääntyivät. Entä jos tyttö tekisi jotain tai hänelle tapahtuisi jotain, mikä ajaisi perheen muun yhteisön hylkiöksi? Erityisesti kauniiden tyttöjen pelätään saattavan perheensä häpeään. Sadian vanhemmilla ei ollut vaihtoehtoa ja he päättivät naittaa tytön.  

Sadian unelma häistä romuttui, kun hänestä tuli 13-vuotiaana yli 20 vuotta vanhemman miehen vaimo. Hänet vietiin miehen kotikylään, jossa häät tapahtuivat. Muutamat Sadian kotikylästä yrittivät estää lapsiavioliiton, mutta turhaan. Pienestä koulutytöstä tuli aviovaimo. Sadia oli yksin uudessa ympäristössä ja tilanteessa.

”Oli pakko pärjätä”  

Sadian elämä muuttui täysin. Siihen asti äiti oli pitänyt huolen perheestä ja Sadian tehtävänä oli käydä koulua. Nyt Sadian täytyi ottaa vastuu perheestä ja kodista. Anoppi ei ehtinyt auttamaan, vaan kävi töissä. 13-vuotias murrosikäinen tyttö joutui ottamaan aviovaimon roolin. Esikoispoika syntyi vuosi häiden jälkeen ja tytär muutama vuosi myöhemmin. Nuoren äidin elämää varjosti kuitenkin suru. Sadia ymmärsi jo avioliiton alkuvaiheessa, että hänen miehensä pelasi uhkapelejä ja hänellä oli myös avioliiton ulkopuolisia suhteita. 

– Hänen äitinsä tiesi siitä, mutta kyseessä oli hänen oma poikansa eikä hän siis tehnyt asialle mitään, Sadia muistelee lapsuutensa tapahtumia. 

Jotkut tilanteesta tietoiset kyseenalaistivat sitä, miksi Sadia pysyi miehen luona. Sadia yritti puhua miehellensä, mutta se oli turhaa.

– Minulla oli jo kaksi lasta. Oli pakko pärjätä. En voinut jättää heitä, Sadia toteaa.

Oli pakko pärjätä.

Ultimaattinen päätös 

 Sadia oli vielä alle kaksikymmentä, kun puolison uhkapeliongelma paheni. Ensin puoliso lainasi muilta rahaa maksaakseen velkansa. Pian velat kuitenkin kasvoivat ja mies teki päätöksen, joka musersi Sadian elämän. Sadiasta tuli maksuväline.

Tilanne oli Sadialle tuskallinen. Hän lähtikin vanhempiensa luo, mutta muut tilanteesta tietämättömät ihmiset käskivät hänen palata. Eihän äiti voisi jättää miestään ja lapsiaan. Sadia palasi takaisin lastensa luo. Hän oli menettänyt oman sisarensa aiemmin, ja sai sisua ajatellessaan omia vanhempiaan. Hän ei halunnut vanhempiensa menettävän molempia tyttäriään.

– Kerran mieheni lähetti luokseni vanhan isoisäni ikäisen miehen, Sadia sanoo silmät kostuen.

Se oli liikaa. Vihdoin Sadia kertoi asiasta veljelleen ja teki päätöksen lähteä. Vanhemmat käskivät tyttärensä palata takaisin. Hänen serkkunsa jopa yritti väkivalloin saada Sadian palaamaan puolisonsa ja lastensa luokse. Sadia ei suostunut. Hän oli päättänyt, että ei sietäisi saamaansa kohtelua enää, eikä perääntynyt. 

Lopulta perhe antoi hänelle luvan jäädä.

Se oli Sadialle vaikeaa aikaa. Ihmiset eivät ymmärtäneet hänen päätöstään jättää miehensä. Puolitoista vuotta hän asui vanhempiensa luona ja yritti päästä eteenpäin. Sadia opiskeli ompelijaksi ja saikin töitä. Työpaikka oli kaukana ja työpäivät pitkiä, joten Sadian piti lopulta jättää työnsä. Kaunis nuori nainen joutui myös miesten häiriköinnin kohteeksi vain oman ulkonäkönsä takia.

– Elämä kylissä on yksin oleville nuorille naisille vaikeaa, Sadia toteaa rauhallisesti. 

Perinteisiin kiinnittyvissä yhteisöissä naimattomien naisten asema on yhä haasteellinen.

Uusi alku on kipeä 

Sadia oli vähän yli 20, kun hänen perheensä löysi tyttärelleen uuden miehen. Sadian koko olemus muuttuu ja silmiin syttyy pieni valo, kun hän kertoo nykyisestä puolisostaan ja nuorimman, 9-vuotiaan poikansa isästä.  

– Nyt tuntuu hyvältä. Mies arvostaa minua ja huolehtii jopa toisen miehen pojasta, Sadia kertoo hymyn kareillessa huulilla.

Sadian esikoispoika on nyt 18 ja opiskelee yliopistossa, mutta asuu muuten äitinsä ja tämän uuden miehen luona. Mies olisi valmis ottamaan myös Sadian 16-vuotiaan tyttärensä luokseen asumaan. Tytön isä ei kuitenkaan päästä häntä. 

– Minulla on ikävä tytärtäni. Haluaisin tavata häntä ja auttaa taloudellisesti, Sadia sanoo surullisena.

Entinen puoliso ei kuitenkaan halua päästää tyttöä eikä Sadia ole varma haluaisiko tyttö edes tulla. Omasta lapsesta erossa oleminen on Sadialle kipeä asia. 

Nyt Sadia asuu toisella puolella Bangladeshia yhdessä miehensä ja poikiensa kanssa. Vaikka Sadia on nyt turvassa ja onnellinen, ovat menneisyyden haavat edelleen osa häntä eikä häpeä kaikesta tapahtuneesta ole täysin poissa. Hänen elämänsä olisi voinut olla täysin erilainen, jos se 13-vuotias pieni tyttö olisi saanut käydä koulunsa loppuun ja kasvaa rauhassa aikuiseksi ilman pelkoa ja häpeää. Sadia on selviytyjä.

---

Yksikin lapsiavioliitto on liikaa. Sinä voit auttaa estämään lapsiavioliittoja ja mahdollistaa tytöille koulutuksen. Lahjoittamalla Eväät elämään -kampanjaan tuet Fidan pitkäjänteistä työtä Bangladeshissa. Fida toimii Bangladeshissa yhdessä paikallisen kumppanin kanssa ennaltaehkäisten lapsiavioliittoja mm. koulutuksen avulla.

Lahjoita

• MobilePaylla haluamasi summa numeroon 76551
• Lahjoita 20 euroa tekstaamalla tekstaamalla FIDA20 numeroon 16155
• Tilisiirrolla: Fida International ry. IBAN-tilinumero: FI41 228 718 0000 5256, viitenumero: 558002