Bhutanilainen kyläyhteisö kasvattaa osterivinokkaita suomalaisen rahoituksen turvin. Sienet tuovat arvokkaan lisän ruokavalioon, ja tulevaisuudessa myös uusia tuloja kylän asukkaille.  

Jos Himalajan vuorten ympäröimä Bhutan on monelle tuntematon, on Intian ja Bhutanin rajalla sijaitseva Chongaykhan kylä sitä vieläkin enemmän, myös suurimmalle osalle bhutanilaisia. Kyläläisten elinaikana ei nimittäin kukaan pääkaupungista Thimpusta ole aiemmin vieraillut vaikeakulkuisen reitin varrella sijaitsevassa kylässä.

Lähin kaupunki on maan eteläosassa sijaitseva, Bhutanin toiseksi suurin kaupunki Phuntsholing. Koska tieolosuhteet ovat niin heikot, osa kyläläisistä poistuu kylästä Phuntsholingiin vain kerran kesäisin. Talvella tieolosuhteet ovat vähän paremmat.
Pienessä Chongaykhan kylässä on nyt kuitenkin vieraillut ainakin yksi ulkomaalainen, suomalainen Riina Happonen, joka työskentelee Fidan maaohjelmakoordinaattorina Bhutanissa. Happonen kävi tutustumassa osterivinokasviljelyyn, joka on käynnistynyt maassa Fidan ja suomalaisen Ali ja Tuja Nylund -säätiön rahoituksen turvin vuosi sitten.
– Valitsimme kyseisen kylän hankkeeseen, sillä kyläläiset olivat todella aktiivisia ja halusivat saada parannusta kylänsä elämään. Maakunnasta valikoitui tämä syrjäseuduilla asuva yhteisö, jotta he voisivat kasvattaa itselleen monipuolisempaa ruokaa ja luoda sienten kasvatuksesta elinkeinon itselleen, Riina Happonen kertoo puhelinhaastattelussa.

Välillä kaivinkone oli tekemässä tietä, jotta pääsimme ajamaan kylään.

Ikimuistoinen matka

Alle 200 kilometrin matka syrjäiseen kylään vei autolla yli neljä tuntia suuntaansa, vaikka alla oli auto, joka on suunniteltu vaikeakulkuisille teille.
– Kyläläiset olivat koittaneet parantaa tietä tukkimalla lehmänlannalla aukkoja, ja sen huomasi hajusta. Välillä kuoppainen, kapea tie oli kokonaan poikki maansortuman vuoksi ja kaivinkone oli tekemässä tietä, jotta pääsimme kylään. Yhdessä kohdassa piti peruuttaa pitkä pätkä, koska tie oli niin kapea, ettei risteyksessä mahtunut kääntymään. Harva noilla seuduilla omistaa autoa, ja moni halusi tulla matkaamme seuraamaan. He nousivat kyytiin matkan varrelta ja matkustivat auton katolla, Riina Happonen kuvailee matkantekoa ja kertoo, ettei ole kokenut vastaavaa koko viiden vuoden Bhutanin aikanaan.

Vastaanotto kyläyhteisössä oli erityisen lämmin. Vierailijat saivat kaulaansa valkoisen huivin kunnioituksen merkiksi ja heille tarjoiltiin parasta, mitä kylästä löytyy, tällä kertaa luonnollisesti myös sieniä.
– Söimme ulkotulella keitettyjä, kyläläisten kasvattamia osterivinokkaita chilin, riisin ja meitä varten teurastetun kanan lisäksi. Ruokailun jälkeen seurasi ryhmäkeskustelu, jossa puhuimme yhteisön elämästä ja haasteista. Keräsimme myös palautetta sienten kasvatuskoulutuksesta. Suunnittelimme yhdessä tulevaisuutta ja pohdimme, miten kyläläiset voisivat hyödyntää uusia taitojaan kaupallisesti paremmin.

Lähiruokaa arvokkaasta raaka-aineesta

Kyläläiset kertoivat, että sienten kasvatus oli heille kaikille uutta, eikä se ollut helppoa ensikertalaisille, mutta ensimmäisen kokeilukauden jälkeen olivat opit hallussa. Yhteisön jäsenet olivat hyvin kiitollisia heille tarjotusta mahdollisuudesta, ja nyt he jatkavat viljelyä ympärivuotisesti. Kyläyhteisö ei ollut koskaan aiemmin saanut apua maanviljelyyn, ja he kertoivat, että ylipäänsä yksikään maakunnan päättäjistä ei ollut koskaan vieraillut heidän yhteisössään.

Riina Happonen kertoo, että sienten viljely sopii Bhutaniin ja on järkevää monella tapaa. Sienet viljellään luomuviljelynä, joten kemikaaleille ei ole tarvetta. Ne ovat ilmastotavoitteiden kannalta kestävä tapa tuottaa ravinteikasta ruokaa. Lisäksi paikalliset saavat lähiruokaa Intiasta tuotujen raaka-aineiden sijaan. Sienten on tarkoitus myös tuottaa kyläläisille lisätienestiä, joka on tarpeen muun muassa lasten koulunkäyntikulujen kattamiseksi. Sienet ovat Bhutanissa suhteellisen arvokas raaka-aine, josta on mahdollisuus saada kannattava myyntiartikkeli.

Riina Happonen kertoo, että kylätapaamisessa miehet olivat pääsääntöisesti äänessä, ja kun Happonen pyysi naisia kertomaan kokemuksistaan, pari heistä rohkeni puhua.
– Kun tilaisuus oli ohi ja menin ulos, ympärilleni kokoontui naisia. He kertoivat, etteivät he voineet sisällä kertoa asioita, joita halusivat. Kylän asukkaat ovat hinduja ja naiset kertoivat, ettei heillä ole lupa puhua, kun vanhempia kylän miehiä on paikalla. Tämä oli minullekin uutta. Fida toimii alueilla, jossa suurin osa väestöstä on buddhalaisia. Naiset ovat noissa yhteisöissä aktiivisia, ja olen tottunut keskustelemaan naisten kanssa. Tämän kylän hinduyhteisössä on erilainen hierarkia. Kastijärjestelmän vaikutukset ovat edelleen nähtävissä.

Kutsumme kaikki kyläläiset osallistumaan, myös miehet. On tärkeää, että hekin saavat opetusta tasa-arvosta. Näin tilanne pikkuhiljaa muuttuu, Riina Happonen pohtii.

Happonen kertoo, että Fida tulee vierailemaan yhteisössä uudestaan. Kyläyhteisön kanssa on sovittu koulutuksista, jotka käsittelevät seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, lapsen oikeuksia ja tasa-arvoa.
– Kutsumme kaikki kyläläiset osallistumaan, myös miehet. On tärkeää, että hekin saavat opetusta tasa-arvosta. Näin tilanne pikkuhiljaa muuttuu, Riina Happonen pohtii.

Yhteistyötä yli kymmenen vuotta

Kyläläisten kanssa kehitetään yhdessä myös uudenlaisia tuotteita ja paketointia, jotta kyläläiset saavat tuotteitaan tulevaisuudessa markkinoille. Lisäksi maakuntajohtaja lupasi kyläläisille kauppapaikan, jossa he voivat myydä tuotteitaan.
Ensi kerralla mukaan kutsutaan myös hinduyhteisön yläpuolella asuva kristitty yhteisö.
Koulutukset järjestetään kevättalvella, sillä Bhutanin vaalien vuoksi kaikenlainen kokoontuminen on kielletty seuraavan kolmen kuukauden ajan.

Koulutukset pitää Fidan tuella Fidan paikallinen kumppani, Bhutanin kuningataräidin perustama RENEW-järjestö, joka pyrkii ennaltaehkäisemään sukupuoleen kohdistuvaa väkivaltaa ja auttaa perheväkivallan uhreja. Turvakoteja ja toimintakeskuksia on tällä hetkellä viidessä maakunnassa, ja tavoitteena on laajentaa toimintaa 20 maakuntaan ja tuoda terapiapalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut helposti saatavaksi.

Yhteistyö RENEW:n kanssa on jatkunut pitkään. Fida on ainoana suomalaisena kansalaisjärjestönä toiminut Bhutanissa vuodesta 2011 alkaen.

Artikkelin pääkuva: Chongaykhan kylän asukkaat olivat tehneet kunniakujan Fidan työntekijöiden saapuessa ja kaikki kyläläiset olivat heitä vastassa. Kuvaaja Lekzin Tobgyel.