Länsi-intialaisen Mumbain slummit kasvavat ja usein maanviljelijät joutuvat jättämään kotikylänsä lähtiessään kaupunkiin paremman elämän toivossa. Fidan ja paikallisen kumppanin vuosikymmenen kestänyt kylähanke on tuonut suuren muutoksen ja uutta toivoa pienviljelijöille Maharashtran osavaltion köyhissä kylissä. Niistäkin käy muuttoliike Mumbaihin.

– Maanviljelijöiden itsemurhatilastot näyttivät hälyttäviltä, joten halusimme aloittaa työskentelyn heidän kanssaan auttaen koko yhteisöä CHE-ohjelman kautta, Fidan Etelä-Aasian aluepäällikkö Jukka Tasanen kertoo.

Maharashtrassa työtä on tehty kahdessa läänissä, Ahmednagarissa ja Yavatmalissa kaikkiaan kymmenessä kylässä, joissa ihmiset ovat tyypillisesti asuneet lantamajoissa. Kyläläiset työskentelevät ajoittain myös toisten maatiloilla, ja usein heiltä puuttuu vakaa tulonlähde. Asukkaat ovat pääosin animisteja. Esimerkiksi naiset saattavat lisätä vaatteisiinsa lasinpaloja, jotta henget näkisivät niistä omat kasvonsa ja pelästyisivät lähtien pois.

Toimintatapoja mallimaatilalta omalle tilalle

Suurin haaste kylissä on ollut hygienian puute ja maanviljelijöiden huono toimeentulo. Viljelijöille on vuosien varrella annettu koulutusta luomuviljelystä ja vaihtoehtoisten lajikkeiden kasvattamisesta. Toiminnan sisältö on suunniteltu miettimällä yhdessä yhteisöjen kanssa, mitkä ovat niitä ongelmia, joihin olisi puututtava.

– Koulutusta on pidetty muun muassa karjaeläinten kasvatuksesta. On ollut ilo nähdä, että koulutusten kautta tilanne on muuttunut monessa yhteisössä, Tasanen kuvailee.

Yavatmalin Mallimaatilalla viljellään maata yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa niin, että he näkevät käytännössä, miten asioita kannattaa tehdä, ja maanviljelijät voivat välittömästi siirtää tiedon käytäntöön myös omilla viljelyksillään.

– Yavatmalin Rhopatin kylässä aloitimme mallimaatilan rakentamisen vuonna 2013. Olimme tulleet tilanteeseen, jossa halusimme tehostaa maanviljelijöiden koulutusta niin, että se tapahtuu siellä missä he ovat, ja että tuki on lähellä myös koulutusten jälkeen.

Maanviljelijöiden velkaantuneisuus taittumassa

Toiminta ei ole rajoittunut vain maanviljelyn kehittämiseen – projektin aikana kaikki alle 18-vuotiaat lapset ovat oppineet lukemaan. Vuonna 2016 mallimaatilan yhteyteen avattiin pieni klinikka palvelemaan noin 200 kyläyhteisön perhettä.

– Lähimmät lääkäripalvelut sijaitsivat 60 kilometrin päässä, ja usein matkaa taitettiin jalkaisin. Nyt apu on lähellä ja olemmekin saaneet hurjasti kiitosta klinikan toiminnasta, Tasanen iloitsee.

Banthi Vadhonan terveyskeskuksen raportin mukaan kylässä sairaudet ovat vähentyneet 60 prosenttia. Kehityksessä olennaista roolia on näytellyt lapsille terveystietoa opettava kerhotoiminta, hankkeen puitteissa rakennetut ekologiset käymälät sekä kaksi putkikaivoa, joista kylä saa puhdasta vettä.

Myös lantamajat ovat pikkuhiljaa alkaneet muuttua tiilirakennuksiksi. Esimerkiksi Banthi Vadonassa oli alkujaan vain muutama tiilitalo, mutta nyt taloista jo puolet on rakennettu tiilistä ja niissä on käymälät.

Työtä on tehty yhdessä yhteisöjen ja Intian valtion kanssa. Hanke on tehnyt valtion tietoiseksi kyläläisten perustarpeista, mihin valtio on reagoinut tarjoamalla kyläläisille tiilitaloja. Hanke on myös edistänyt tiedon kulkua valtiolta kyläläisille, jotka ovat projektin myötä kuulleet valtion tarjoamasta sosiaaliturvasta.

Kaikissa kylissä tyypillistä on ollut se, että maanviljelijät ovat velkaantuneita. Projekti on onnistunut vähentämään velkaantuneisuutta ja auttanut jo osan ihmisistä taloudelliseen itsenäisyyteen. Aiempaa lohdullisempia taloudellisia näkymiä voidaan pitää merkittävänä syynä maanviljelijöiden itsemurhien vähentymiselle alueella.

Vaikka Fidan tuki kylille päättyy suunnitellusti vuoden lopussa, yhteisöt ja intialainen kumppani jatkavat toimintaa, myös kylien lasten ja heidän oikeuksiensa hyväksi.