Ruanda ja anteeksiantamuksen voima
Vierailin vastikään Ruandassa. Maassa tapahtui kansanmurha vuonna 1994. Lähes miljoona ihmistä murhattiin vain sadan päivän aikana. Muistot ovat tuoreita. Monet ovat traumatisoituneita.
Ruandan valtio tekee vahvaa työtä toivon, rauhan ja yhtenäisyyden puolesta. Yksi merkittävä asia on ollut kansanmurhan muistoksi rakennettu alue, jossa on kansanmurhasta kertova näyttely. Alueelle on haudattu yli 250 000 uhrin ruumiit. Muistoalueen tehtävänä on muistuttaa kansanmurhan kauheuksista niin, että ihmiset voisivat oppia elämään rauhassa toistensa kanssa.
Kansanmurhia on tapahtunut eri aikoina niin Afrikassa, Aasiassa kuin Euroopassa. Amerikkakaan ei ole säästynyt raakuuksilta.
Kansanmurhan kauheudet olivat esillä kaikessa hirveydessään näyttelyssä. Siellä olivat esillä myös Saksan natsien ja Kamputsean punakhmerien tekemät kansanmurhat.
Ihmisten julmuus voi olla häkellyttävää. On mahdotonta ymmärtää, mikä saa ihmiset raakalaisiksi. Kansanmurhia on tapahtunut eri aikoina niin Afrikassa, Aasiassa kuin Euroopassa. Amerikkakaan ei ole säästynyt raakuuksilta.
Vietämme tänä vuonna Suomessa sisällissodan 100-vuotismuistovuotta. Sisällissodan jättämät traumat ovat vieläkin monen suomalaisen muistoissa.
Ruandan näyttelyn vahva viesti oli anteeksiantamuksen voima.
Vaikka kansanmurhasta on vasta 24 vuotta, on vahva eheytymisprosessi lähtenyt käyntiin. Prosessin vahvuuksina voidaan pitää sitä, ettei murhaa painettu villaisella, vaan tekijät on saatettu oikeuteen, ja kansa on osallistettu vahvasti koko prosessiin. Parasta on ollut se, ettei kostonhimo ole päässyt valloilleen.
Oli koskettavaa lukea kertomuksia kansanmurhan kohteena olleista ja siitä selviytyneistä. Kertomuksessa, joka saa minut kyyneliin, henkilö kertoo, kuinka hän 10-vuotiaana kuuli isänsä murhasta ja kuinka hänen äitinsä kehotti perheensä jäseniä rukoilemaan.
Kymmenvuotias lapsi rukoili, että voisi jonain päivänä kostaa isänsä murhan. Hänen viisas äitinsä kuitenkin sanoi lapselleen, että jättää sen osan rukouksesta pois, koska kosto ei ole hyvä.
Ruandan kansanmurha on äärimmäinen esimerkki siitä, mitä ihmisen pitäisi oppia antamaan anteeksi. Meille ihmisille joskus mitättömienkin asioiden pyytäminen ja antaminen anteeksi on vaikeaa. Tätä kannattaa kuitenkin opetella, sillä siinä on valtava voima.
Meillä on oikeus pyytää Jumalalta apua, jotta saamme voiman anteeksiantamukseen. Ruandan kansalla on valoisa tulevaisuus, jos se pysyy valitsemallaan tiellä.
Jumala siunaa Ruandaa.