Suomen kehitysyhteistyö on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta
Valtioneuvosto julkaisi torstaina ulkomanakauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) johdolla historian ensimmäisen Kehityspolitiikan tulosraportin eduskunnalle.
Kiitosta saivat erityisesti työn tuloksellisuus äärimmäisen köyhyyden vähentämisessä, puhtaan veden saatavuuden lisääntyminen, lasten pääsy yläkouluun sekä naisten, tyttöjen ja vammaisten henkilöiden oikeuksien edistyminen. Myös Suomen humanitaarinen apu todettiin kohdistukseltaan tehokkaaksi suhteessa pieniin resursseihin. Miljoonat köyhimmät ihmiset hyötyvät Suomen tuesta.
Kansalaisjärjestöjen työn todettiin kohdistuvan juuri Suomen tärkeimmille painopistealueille ja edistävän kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja demokratiaa. Lisäksi ne tavoittavat sellaisia haavoittuvia ihmisryhmiä, joita muuten ei tavoitettaisi.
–Olisi tärkeä, että Suomi tunnustaisi kaltaistemme järjestöjen työn arvon ja tuloksellisuuden. Seuraava hallitus voisi huoletta kaksinkertaistaa tuen kansalaisjärjestöille, sillä niiden toiminta kehitysyhteistyössä on todettu loistavaksi ja tuloksekkaaksi, laukaisee Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola.
Naisten ja tyttöjen ehkäisyn saatavuus on monin paikoin parantanut viime vuosina, mikä on olennaista tasa-arvoisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä. Samalla Suomi panostaa vammaisten henkilöiden huomioimiseen ja muun muassa inklusiiviseen opetukseen.
Fidan työkohteissa vammaisten lasten inklusiivista opetusta on edistetty useissa maissa Afrikassa ja Aasiassa. Maamme saa kiitosta myös erityisesti Etiopian opetussektorin kehittämisestä.
Ilmastokestävyys vaatii enemmän toimia
Toisaalta raportin mukaan tekemistä olisi niin ilmastokestävyyden, katastrofialueiden kuin lasten itse oppimisen tukemisessa.
–Kyse on rahoituksen ja muun vaikuttamisen yhdistämisestä, vaikkapa EU:ssa. Rahoituksen määrällä ei aina ole suoraa syysuhdetta vaikuttavuuden määrään ja tämä koskee myös Suomen valtion mukanaoloa, mainitsee ulkoministeriön osastopäällikkö Satu Santala esitellessään raporttia.
–Oli kuitenkin hieman yllätys, ettei ilmastonmuutos ollutkaan niin läpileikkaavasti huomioitu Suomen työssä kuin luulimme.
Fida on tehnyt kumppanien kanssa ruohonjuuritason ilmastokestävyyteen liittyvää työtä jo monta vuotta etenkin Itäisessä Afrikassa. Ravitsemuksen parantaminen on tärkeää monissa kumppanuuskohteissamme myös Aasiassa. Ruoan saatavuus linkittyy ilmastonmuutokseen ehkäisemiseen sekä ympäristökasvatukseen, myös koululaisten ja nuorten parissa.
Yritykset ja järjestöt voivat toimia yhdessä
Valtiolta lisäpanostusta saaneet tukimuodot kuten yritysyhteistyö tukevat kehittyvien maiden markkinoita. Toisaalta tähän liittyy myös haasteita etenkin läpinäkyvyydessä ja pitkäjänteisyydessä.
Myös yrityksiin kohdistuu vaade yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämisestä. Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemi mukaan yrityksiltä ei ole kuitenkaan järkeä vaatia liiallista monialaisuutta kehittyvissä maissa, ohi niiden todellisen osaamisen. Fida tekee yhteistyötä esimerkiksi Salmela Yhtiöt Oyn (Hesburger) ja Lune Group Oyn (Lunette) kanssa.
Julkistustilaisuudessa Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk.) kritisoi sitä, että valtion rahoitus ei kokonaisuutena kohdistu Suomen prioriteetteja heijastaen. Neljä painopistettämme naiset ja tytöt, talous ja työ, toimiva yhteiskunta ja luonnonvarat saavat merkittävästi vähemmän rahoitusta kuin edellisillä hallituskausilla.
–Oikeasti kehityspolitiikka on myös laajempaa kuin pelkkä kehitysyhteistyö. Kehityspoliittiset päämäärät pitäisi huomioida myös ulko-, turvallisuus, ilmasto-, energia- ja kauppapolitiikassa, Paloniemi jatkaa.
Suomelta puuttuu aikataulu
Niin Fida kuin muut Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan jäsenjärjestöt muistuttavat tarpeesta aikatauluttaa tavoite 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön.
-Valtion budjettiarviossa ensi vuoden osalta tämä mainitaan pitkän aikavälin tavoitteena, mutta mitään tavoitevuotta ei ole määritelty, kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkö Anne Haverinen muistuttaa.
Kehityspoliittinen raportti kattaa kuluvan hallituskauden vuosina 2015-18 (alkuvuodesta) raportoidut tulokset ja osin kauemmas menneisyyteen ulottuvia ilmiöitä. Raportissa mainitaan myös suurempien tuettujen kansalaisjärjestöjen saavutuksia. Eduskunta käsitellee sitä marraskuun puolivälissä.
LINKIT: Kehityspolitiikan tulosraportti
KUVA: Tyttö käyttää ensimmäistä kertaa kaivoa, joita on Laosissa Fidan työn seurauksena. Puhtaan veden saatavuus on lisääntynyt Suomen tukeman kehitysyhteistyön ansiosta.