Miljoonat irakilaiset huokaisivat helpotuksesta, kun Isis-joukkojen terrori maan pohjoisosissa loppui. Nyt perheet palaavat kotikyliinsä, mutta joutuvat kamppailemaan kadonneen toivon ja turvattomuuden kanssa. Fida tukee lasten toipumista ja paluuta kouluun.

Lapset leikkivät sortuneiden kotien raunioissa. Yksinäinen lehmä seisoo koulun edustalla ja ankkaparvi tallustaa laiskasti tien poikki.

Kylässä näkyy jälleenrakentamisen merkkejä talvisen auringonpaisteen alla. Paluumuuttajat ahkeroivat: kivitiilet löytävät paikkansa toistensa päällä, ja kotien seinät nousevat jälleen.

Uutisista tuttu, julmasta Isis-terrorista kolmen vuoden ajan kärsinyt Mosulin kaupunki on vain kahdenkymmenen kilometrin päässä.

Alue on ollut kakai-heimon koti monen sukupolven ajan. Viime vuonna täällä työskentelivät vielä miinanraivaajat. Tuolloin kuljimme merkittyjä reittejä pitkin jonossa harmaalta tuntuvassa maailmassa.

Nyt perheet ovat palanneet tänne Irakin ja Kurdistanin rajamaastoon.

Kylissä odotti täystuho

Irakin humanitaarinen kriisi on edennyt uuteen vaiheeseen. Sadat tuhannet pakolaiset tekevät paluumuuttoa tuhottuihin koteihinsa. Sotilaalliset operaatiot Isistä vastaan ovat loppuneet suuressa mittakaavassa. Kun alueet vallattiin takaisin ja Isis häädettiin pois, median kiinnostus laimeni.

Gazakhanin kylä koki suuren tuhon ilmaiskuissa. Tämän vuoksi palanneet perheet asuvat nyt yhteisissä kodeissa.

– Kun palasimme tänne, 90 prosenttia kodeista oli tuhottu maan tasalle, suree Gazakhanin kyläpäällikkö.

Kyliä on tuhottu järjestelmällisesti, koteja poltettu ja viljapeltoja miinoitettu. Sähkön- ja vedenjakelu sekä viemäriverkko täytyy korjata. Kouluja pyritään jälleen avaamaan.

– Kärsimme monista ongelmista. Meillä ei ole terveyskeskusta, kunnon teitä eikä yläkoulua lapsille. Emme pysty auttamaan köyhimpiä perheitä, joiden kodit on kokonaan tuhottu, kyläpäällikkö kertoo.

Vaikka ilmassa on uuden odotusta ja ihmiset ahkeroivat palatakseen normaaliin arkeen, kriisi ei ole ohi. Arviolta kaksi miljoonaa irakilaista palaa tämän vuoden aikana koteihinsa. Samalla lukematon joukko haavoittuvassa tilanteessa olevia perheitä ei voi palata ilman ulkoista tukea, vaan he asuvat leireillä tai väliaikaisasutuksessa. Sekä sotaa paenneet perheet, että heitä vieraanaan pitävä Kurdistanin alue kärsivät laajalle levinneestä työttömyydestä – samalla kun valtion palvelut rapistuvat.

Avustusjärjestöt arvioivat, että 8,7 miljoonaa irakilaista tarvitsee humanitaarista apua. Heistä 4,1 miljoonaa on lapsia.

”Haluan elää ilman sotaa”

Isiksen valloituksen aikana sadat tuhannet naiset ja lapset kokivat väkivaltaa. Kakai-kylien asukkaat olivat onnekkaita, sillä he ehtivät paeta. Vain 20 kilometrin päässä Mosulissa asuneet perheet jäivät loukkuun.

Tapaamme Mosulissa sijaitsevassa naisten ja lasten keskuksessa itkevän äidin. Hän on menettänyt veljensä ja isänsä. Hänen kertomuksensa on kuvaus monen mosulilaislapsen kohtalosta.

– Siskoni kaksi tytärtä eivät halua lainkaan käydä koulua sen jälkeen, kun isä ja setä tapettiin heidän silmiensä edessä.

– Miten 5- ja 6-vuotiaat lapset voivat käydä koulua tai mennä päiväkotiin, kun he ovat nähneet tällaista? He eivät leiki muiden lasten kanssa, he vain tappelevat.

Kun äidiltä kysytään mitä hän toivoo tulevalta, hänen viestinsä tulee kyynelten läpi huutona.

– En toivo vain itselleni vaan kaikille irakilaisille. Haluan elää onnellisen elämän niin kuin muualla eletään – ilman sotaa! Toivon, ettei ulkona tarvitsisi pelätä sitä, että tienvarsipommi räjähtää.

– Miksi tämä on kirjoitettu irakilaisten osaksi? Emmekö ole ihmisiä niin kuin ihmiset muissakin maissa?

Uutta toivoa rakentamassa

Infrastruktuurin jälleenrakennus on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on murtuneiden mielien ja kadonneen toivon jälleenrakennus.

Niin tuhotuissa kylissä kuin Mosulin kaupungin naapurustoissa Fida on keskittynyt psykososiaalisen tuen takaamiseen. Lapsille on järjestetty leikkikerhoja ja opetusta. Nuorille, koulunsa kesken jättäneille tytöille on perustettu tukiryhmiä. Myös äidit ovat saaneet kokoontua ryhmiin keskustelemaan ja jakamaan kokemuksiaan ohjatuissa tapaamisissa.

Hiro-tyttö kertoo psykososiaalisen tuen ryhmän tuomasta merkityksestä.

– Meidän on tärkeää ylläpitää omaa arvoamme ja vaalia kunnioitusta. Puhuimme tapaamisissa unelmista ja ihmisoikeuksista. Rohkeutemme ei saa kaatua kenenkään edessä.

Tavoitteena turvallinen lapsuus

Fida jatkaa työtä Irakissa uuden nelivuotisen kehitysyhteistyöohjelman myötä. Teemana on lasten oikeus käydä koulua ja elää turvallista lapsuutta. Työn keskiössä ovat kehitysvammaiset lapset sekä etniset ja uskonnolliset vähemmistöt.

Keskitämme työtä alueille, joilla lapset kärsivät sodan jäljistä. Ensimmäinen työalueemme Halabja tuli 1980-luvulla tunnetuksi Saddamin kemiallisista iskuista. Alueella syntyy edelleen kehitysvammaisia lapsia. Toinen aluemme on Mosulin kaupungin edustan kylissä, jotka Isis tuhosi ja joissa asuu etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä.