Fida oli yli kymmenen vuotta mukana vahvistamassa palestiinalaisyhteisöjä Gazassa ja Länsirannalla. Konfliktin ympäröimänä työtä on tehty välillä kuoleman uhalla.

Maailman ihmisistä joka kuudes elää elämäänsä sodan keskellä. Siellä missä on sotaa, on usein myös pohjatonta köyhyyttä.

Ja siellä missä köyhyys on pohjatonta, avuntarve on valtava.

– Sota tekee ihmisistä toivottomia. He eivät voi suunnitella tulevaisuuttaan, eivät edes seuraavaa päivää, Palestiinan raamattuseuran johtaja Nashat Filemon sanoo.

Filemon puhuu aitiopaikalta. Hän teki töitä Fidan kanssa yli kymmenen vuoden ajan Israelin palestiinalaisalueilla, keskellä yhtä aikamme monimutkaisimmista konflikteista.

Länsirannalla ja Gazassa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa arabia, joihin konflikti on jättänyt jälkensä: Alueet ovat äärimmäisen köyhiä ja työttömyys on suurta. Puutteellisen terveydenhuollon takia lapsikuolleisuus on korkea ja sairaudet yleisiä.

Lisäksi etenkin lapset kärsivät vakavista psykologisista ongelmista sodan vuoksi.

– Meidän tehtävämme on tuoda toivoa ja nostaa ihmisiä epätoivosta. Se äärimmäisen tärkeä tehtävä.

Kokonaisvaltaista työtä palestiinalaisalueilla

Fida aloitti työt Gazassa Palestiinan raamattuseuran PBS:n kanssa vuonna 2002.

Gaza on pinta-alaltaan hieman Espoota suurempi kaistale Välimeren rannalla. Asukkaita siellä on kuitenkin seitsemän kertaa enemmän, noin 1,8 miljoonaa.

Gaza on kärsinyt alueen konfliktista pahiten. Gazan hieman yli miljoonasta asukkaasta liki 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella.

Aluetta riivaa myös maailman korkeimpiin kuuluva työttömyys. 43 prosenttia väestöstä on vailla töitä.

Fidan ja PBS:n työn päämäärä oli yksinkertainen: parantaa ihmisten elinoloja kokonaisvaltaisesti.

– Halusimme vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja kohentaa samalla huonoimpaan asemaan jääneiden oloja, Filemon kertaa yhteisökehityshankkeen taustoja.

Työ alkoi vauhdikkaasti. Gazassa järjestettiin työpajoja, autettiin pienyrittäjyydessä ja koulutettiin alueen väestöä. Mutta vuosi 2007 toi mukanaan karun muistutuksen siitä, millä hinnalla työtä konfliktialueella tehdään.

Yksi Palestiinan raamattuseuran työntekijöistä siepattiin ja murhattiin, ja hanke keskeytettiin.

Sieppaus oli seurausta Gazaa nykyäänkin hallitsevan Hamasin valtaannoususta. Sen myötä ääriryhmät saivat voimaa, ja halusivat puhdistaa Gazan kristityistä.

– Ennen tuota vuotta kristittyjen ja muslimien välillä oli molemminpuolinen kunnioitus. Olimme samalla puolella miehitystä vastaan. Kristityt olivat turvassa Gazassa, Filemon kertaa.

Vuonna 2007 kaikki muuttui nopeasti. Juhlapyhien vietto piti lopettaa, kristittyjä järjestöjä alettiin tarkkailla. Jopa ulkona liikkumista piti välttää.

Työ Gazassa kävi mahdottomaksi, ja seuraavana vuonna Fida ja PBS päättivät jatkaa työtä rauhallisemmalla Länsirannalla.

Fakta:

• Kumppanit jatkavat työtä.
• Fidan hanke palestiinalaisalueilla loppui virallisesti vuonna 2013, mutta työ yhteistyökumppanien kanssa jatkui.
• Palestiinan raamattuseura aloitti työn uudelleen Gazassa vuonna 2014. Työn painopiste on terveysvalistuksessa.
• Fida tuki viime vuoteen saakka kummilahjoitusten kautta Gazassa toimivaa Majakka-koulua, jota käy noin 200 lasta.
• Fida päättää osaltaan kaikki hankkeet Israelissa/Palestiinalaisalueella viime vuoden valtion tukileikkausten jälkeen.

Oikeita asioita oikeille ihmisille

Vuonna 2008 Jerikon kaupunkiin avattiin toimintakeskus, ja Gazassa aloitettua työtä jatkettiin myös Nabluksessa ja Ramallahissa. Fidan osalta työ jatkui aina vuoteen 2014 saakka.

Vaikeuksista huolimatta työ palestiinalaisalueilla oli menestyksekästä. Vuonna 2014 tehdyn hankearvioinnin mukaan 12 vuoden aikana projekti auttoi nimenomaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia, eli naisia, lapsia ja nuoria.

Ympäröivästä konfliktista huolimatta projekti onnistui hankearvioinnin mukaan tekemään “oikeita asioita oikeille ihmisille”.

Palestiinalaisia autettiin erilaisten työpajojen, koulutusten ja seminaarien kautta. Niissä opetettiin esimerkiksi sadoille syrjäytyneille naisille perusteita terveydenhoidosta ja sairauksien ehkäisystä.

Sadat syrjäytyneet lapset ja nuoret osallistuivat hankkeen järjestämiin kerhoihin ja saivat muun muassa psykologista tukea, opetusta ja vapaa-ajan vietettä. Hankearvioinnin mukaan nuorille järjestetyt aktiviteetit ja työpajat auttoivat unohtamaan sen konfliktin, joka heitä ympäröi.

Arvioinnin mukaan vaikuttavuudesta kertoo esimerkiksi se, kuinka alueen nuoret kopioivat omatoimisesti projektin työmuotoja omiin kouluihinsa.

Filemonin mukaan iso syy menestykselle on ollut luottamus. PBS on ollut sillanrakentaja kristittyjen ja muslimien välillä vuosikymmeniä, ja sai siksi Länsirannalla liki vapaat kädet toimia.

– Kristityt ja muslimit ovat aina asuneet palestiinalaisalueilla yhdessä. Tuo työ ei olisi ollut mahdollista, ellemme olisi rakentaneet luottamusta vuosikausia.
Teksti: Henrik Suni