Kongo: lasten ahdinko syvenee
Kongon demokraattisen tasavallan humanitaarinen kriisi ei osoita hiipumisen merkkejä. Väkivaltaa paenneen väestön, etenkin lasten, ahdinko syvenee.
‒ Tilanne on huonontunut jatkuvasti, kertoo Fidan humanitaarisen avun koordinaattori Hannu Happonen.
YK:n tilastojen mukaan kesäkuun lopussa noin 3,8 miljoonaa kongolaista eli maansisäisessä pakolaisuudessa.
‒ Vuosi sitten vastaava luku oli 1,7 miljoonaa, joten määrä on kasvussa. Alkuvuodesta lähes miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan aseellisia hyökkäyksiä ja väkivaltaa, kertoo Happonen.
Lahjoita Fidan katastrofiapuun ‒ pelastat ihmishenkiä! Viemme apusi luoetettavasti perille.
Eniten konfliktista kärsivät lapset: väkivaltaa paenneista 56 prosenttia on lapsia ja nuoria.
‒ Lapsen oikeuksia rikotaan järkyttävällä tavalla. He joutuvat pakenemaan hengenvaarallisia olosuhteita ja yrittävät selvitä konfliktin keskellä. Lähes puolet heistä ei pääse kouluun.
Fida auttaa Kongon entisiä lapsisotilaita
Fida tekee humanitaarista avustustyötä Kongon demokraattisessa tasavallassa ulkoministeriön tuella ja yhteistyössä paikallisen kumppanin (CEPAC) kanssa.
Tänä vuonna Fida tarjoaa noin 4 200 lapselle ja nuorelle psykososiaalista tukea ja edistää heidän koulunkäyntiään. Toimet kohdistetaan erityisesti vammaisiin lapsiin, orpoihin ja entisiin lapsisotilaisiin.
Lapsille tarjotaan turvallisia leikkipaikkoja ja terapiaa. Koulunkäyntiä edistetään koulumaksuja ja -tarvikkeita kustantamalla sekä luokanopettajia kouluttamalla.
Vuonna 2016 Fidan humanitaarinen apu tavoitti noin 35 000 ihmistä eri puolilla itäistä Kongoa. Fida toimitti ulkoministeriön tuella avustustarvikkeita, kuten muovipressuja, ruokailuvälineitä, huopia, saippuaa ja vaatteita sekä viljelykasvien siemeniä. Fida tarjosi myös psykososiaalista tukea.
Hannu Happonen on huolestunut siitä, että julkinen tuki kongolaisille on vähenemässä. Kriisi ja ihmisten kärsimys jäävät vaille huomiota myös mediassa.
‒ Maailma ei saisi kääntää selkäänsä, vaan humanitaarista työtä kongolaisten auttamiseksi pitäisi jatkaa. Tilanne ei ole rauhoittumassa vaan pahenemassa.
Luonnonrikkaudet houkuttelevat aseitettuja ryhmiä
Kongossa käytiin 1990-luvulla kaksi sisällissotaa, joissa kuoli miljoonia ihmisiä. Maahan ei ole saatu pysyvää rauhaa, vaan sen itäosissa jatkuvat useiden aseellisten ryhmien ja hallituksen joukkojen väliset yhteenotot. Konfliktit ovat pitkiä ja hyvin monimutkaisia.
Kongolaisista 64 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Niin kutsutussa hauraiden maitten luokituksessa Kongon demokraattinen tasavalta on kärkisijoilla seitsemäntenä valtiona.
Maan siunauksena ja vitsauksena ovat suuret luonnonvarat, kuten öljy ja kivihiili, timantit, koboltti, kupari ja tantaali. Siviiliväestöä terrorisoivat aseistetut ryhmittymät liikkuvat usein samoilla alueilla, joilla luonnonrikkaudet sijaitsevat.
Harvinaisille raaka-aineille on länsimaissa ja elektroniikkateollisuudessa kova kysyntä.
Sodankäynnin julma taktiikka: lapsisotilaat ja raiskaukset
Kongon konfliktin julmia tunnuspiirteitä ovat lapsisotilaiden rekrytointi ja seksuaalinen väkivalta. Tuhansia lapsia on pakotettu mukaan aseellisiin joukkoihin, ja päivittäin raportoidaan yli tuhat seksuaalirikosta.
Vuonna 2011 ilmestyneessä jutussa brittimedia The Guardian arvioi, että Kongon demokraattisessa tasavallassa raiskataan 48 naista tunnissa, ja 12 prosenttia koko maan naisväestöstä on raiskattu ainakin kerran.
Kongo on turvaton paikka myös humanitaarisen työn tekijöille. Tilastojen mukaan viime vuonna kuusi avustustyöntekijää siepattiin ja seitsemän henkilöä joutui aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.