Fidan hankkeen avulla jo 500 vammaista lasta on päässyt kouluun Halabjassa, Irakin Kurdistanin alueella. Fida tukee paikallisen yhteistyökumppaninsa, Halabja Handicapped -järjestön kanssa heidän koulunkäyntiään monin tavoin.

Unicefin Humanitarian action for children -raportin mukaan noin 4 miljoonaa irakilaista tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua. Lähes puolet apua tarvitsevista on lapsia. Koulunkäyntiin vaadittavien henkilöllisyystodistusten puutteen ja koulujen tuhoutumisen vuoksi 10 prosenttia tytöistä ja 7 prosenttia pojista ei käy koulua. Vammaisten lasten asema on vielä huonompi. Irakissa vammaisuus on vaiettu asia ja lapsia piilotellaan usein kotona.

Halabjassa tehtiin vuonna 1988 maailman toistaiseksi vakavin siviiliväestöön kohdistunut isku kemiallisilla aseilla. Iskun ja sotien seurauksena vammaisten lasten osuus on alueella edelleen poikkeuksellisen suuri, 10-12 prosenttia väestöstä.

Asenteet vammaisia kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi

Fida on tehnyt vuodesta 2016 alkaen yhteistyötä Halabja Handicapped -järjestön kanssa. Vuonna 2018 käynnistyneessä kehitysyhteistyöhankkeessa tuetaan vammaisten lasten pääsyä kouluun, autetaan heitä opinnoissa ja tarjotaan kokonaisvaltaista tukea heidän perheilleen. Viime vuonna 120 kehitysvammaista lasta pääsi aloittamaan koulutiensä. Vammaiset lapset sijoitetaan tavallisille koululuokille, joten he tarvitsevat monenlaista tukea pystyäkseen jatkamaan opintojaan. Erityisopettajana toimiva Bahjat Rahman on perustanut kouluunsa erityisvarustellun luokkahuoneen vammaisia lapsia varten. Lisäksi hän on kirjoittanut erityisopettajille tarkoitetun, vammaisten lasten opetusta käsittelevän oppaan, jota on jaettu opettajille Kurdistanin alueella.

Vammaisille lapsille on järjestetty jo neljänä kesänä kahden kuukauden pituisia kesäkouluja. Niiden aikana lapset ovat saaneet kehittää koulussa tarvittavia taitoja ja opiskella kouluaineita. Lisäksi hankkeessa on koulutettu opettajia, vammaisten lasten vanhempia, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja ja koululaisryhmiä ymmärtämään vammaisten lasten oikeuksia. Koulutuksen seurauksena ammattilaiset ovat havainneet selkeää positiivista muutosta asenteissa ja käyttäytymisessä vammaisia lapsia kohtaan.

Dunia haluaa tuomariksi tai lääkäriksi

Dunia on 15-vuotias, kuulovammasta kärsivä koulutyttö. Hän asuu Halabjassa. – Unelmoin työstä tuomarina tai lääkärinä, Dunia kertoo. Dunian äiti tuo esiin, että Irakissa on kahdenlaista suhtautumista vammaisiin lapsiin: toiset ihmiset ymmärtävät heitä, mutta toiset eivät ole saaneet oikeanlaista tietoa. Hänen mukaansa vammaisten lasten asema on kuitenkin parantunut, koska saatavilla on nykyisin enemmän tietoa.

– Halabja Handicapped -järjestön yhteisössämme tekemän vaikuttamistyön ansiosta ihmiset ovat hyväksyneet lapseni. He ymmärtävät nyt, ettei hänen vammansa ole parannettavissa, ja elämämme on paljon helpompaa, Dunian äiti selittää. – Lapseni on päässyt eroon joistakin peloistaan. Hän on huomannut, että ympärillä on monia muitakin vammaisia lapsia, hänen ei tarvitse olla yksin.

Perhe on saanut paljon tukea järjestöltä, joka on järjestänyt muun muassa kesäkursseja ja matkoja lapsille ja tarjonnut tutkimustietoa vanhemmille. – He ovat auttaneet meitä osoittamaan rakkautta lapsillemme ja jakamaan vastuuta.

Yosif haaveilee näkevänsä värejä ja valoa

Yosif on Dunian tavoin 15-vuotias koululainen Halabjasta. Hän oli melkein sokea jo syntyessään ja sokeutui kokonaan hyvin nuorena. Yosif pitää opiskelusta. Hänen unelmansa on tulla islaminopettajaksi ja tutkijaksi. Nuorukainen unelmoi myös siitä, että jonain päivänä voisi nähdä valoa ja värejä samalla tavoin kuin näki pienenä lapsena.

Yosifin isä on kiitollinen kaikesta siitä avusta ja opastuksesta, jota perhe on saanut Fidan paikalliselta yhteistyökumppanilta. Yosif on osallistunut järjestön kursseille ja seminaareihin ja saanut järjestön avulla myös mahdollisuuden oppia uimaan.

– Lapseni on hyvä saada olla vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Iloitsen siitä, että on olemassa ihmisiä, jotka kuuntelevat meitä. Koulussamme on nyt myös erityisopettaja, joka huomioi Yosifia enemmän ja auttaa häntä pääsemään eteenpäin opinnoissaan. Kaikkein tärkeintä on se, ettei hän jää kotiin, vaan jatkaa koulunkäyntiä, Yosifin isä painottaa.

Kuvat Halabjan lapsista on ottanut ja haastattelut on tehnyt Hannu Happonen.

Lue vuosikertomuksestamme lisää Fidan työstä eri puolilla maailmaa!