Seksuaalinen väkivalta on globaali epidemia. Raiskausten käyttäminen sota-aseena tuottaa järkyttävää tuhoa. Sen uhreilla on Kongon demokraattisessa tasavallassa pitkä tie uhrista selviytyjäksi. Tämän prosessin toteutumiseksi sekä väkivallan kierteen katkaisemiseksi Fida kongolaisen kirkkokumppaninsa CEPAC:n kanssa tekee töitä.

Tämä hetki ei unohdu, se piirtyy sydämeen kiinni, kulkee ajatuksissa pitkään muistuttaen epäoikeudenmukaisuuksista, mutta myös jokaisen mahdollisuudesta olla osa parempaa huomista. Olen Tanganika järven rannalla, erään pienen klinikan pihalla, jossa kauniisiin, värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneet naiset istuvat katoksen alla, ja yksi kerrallaan he kertovat tarinaa. Siitä, miten tavallinen hyvä arki rikkoontui varoittamatta. Miten heidän kehonsa muistaa tekijän jäljet, ja sydämen sirpaleet etsivät uudelleen rakentajaa. Miten mieli pitää kiinnittää tähän hetkeen, arkisiin askareisiin ettei se aivan hajoa.

– Havaintoja naisten tukiryhmätapaamisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa,  Fidan maaohjelman erityisneuvonantaja, Katja Köykkä

Raiskausta on käytetty sota-aseena halki historian. Se on halpa ja kammottava keino tuhota yksilö. Samalla se tuhoaa koko yhteisön ja kansan. Kongolainen gynekologi Denis Mukwege sai Nobelin rauhanpalkinnon kamppailusta seksuaalista väkivaltaa vastaan vuonna 2018. Mukwege on todennut, että raiskaus konfliktien aikana on enemmän kuin nöyryyttävä seksuaalinen teko. Siinä kielletään uhrin inhimillisyys ja tavoitteena on tuhota kokonaiset yhteisöt aiheuttaen pelkoa ja kaaosta.

”Tämä ei ole vain humanitaarinen kriisi. Tämä on todellinen ihmisyytemme kriisi. Yhteinen vastuumme on auttaa näitä selviytyjiä, joilta on evätty heidän tarvitsemansa suojelu.”

– Denis Mukwege

Fidan kongolaisen kumppanikirkon (CEPAC) toiminta-alueella itäisessä Kongossa, Tanganyikan maakunnassa riehuu useita eri etnisten ryhmien välisiä konflikteja. Ne johtavat toistuviin yhteenottoihin ja ajavat ihmisiä pakoon asuinalueiltaan. Ihmiset yrittävät aika-ajoin palata takaisin kotiseuduilleen ja viljelyksilleen. Matka on vaarallinen ja moni joutuu hyväksikäytön tai ryöstön uhriksi.

Kongossa turvallisuustilanne on ollut jo vuosikymmeniä haastava, ja seksuaalista väkivaltaa on käytetty sota-aseena musertavalla laajuudella. Yhteiskunnan heikot sosiaaliset rakenteet altistavat väkivallalle, koska naisten ja lasten turvallisuus eivät ole etusijalla. Konfliktien myötä yhteisöt, perheet ja normaalit turvaverkot ovat hajonneet. Myös esimerkiksi terveydenhuollon puutteet vaikeuttavat heikoimmassa asemassa olevien hoitoon pääsyä ja ennaltaehkäisevää tukea.

Kongo ei ole tilanteessa kuitenkaan yksin, sillä seksuaalinen väkivalta on globaali epidemia, jonka vaikutukset ulottuvat laajalti yksilöstä yhteisöihin, ja jota on pystyttävä torjumaan. Seksuaalisen väkivallan pohjimmaiset syyt pätevät kaikkialla sekä sodan että rauhan aikaan.

Uhrien taival kohti toipumista

Tuossa ryhmähetkessä lohdutus on läsnä. Puhumme siitä, miten väkivalta ei ole uhrin syy. Miten syyllisyyden taakkaa voi vähentää puhumalla ja saamalla tietoa, mutta myös oikeutta. Nämä naiset saavat apua ja tukea toisiltaan, mutta myös näissä ryhmähetkissä, jotka ovat osa psykososiaalisen tuen ohjelmaa, joka alkaa fyysisten oireiden ja vammojen hoitamisen rinnalla.

– Havaintoja naisten tukiryhmätapaamisesta Kongon demokraattisessa tasavallassa, Fidan maaohjelman erityisneuvonantaja, Katja Köykkä

Fida ja CEPAC tekevät ennaltaehkäisevää terveystyötä. Siihen kuuluvat esimerkiksi tukiryhmät väkivaltaa kärsineille. Keskusteluryhmät tarjoavat vertaistukea myös arjen hallintaan, kuten toimeentulon turvaamiseen sekä lasten ja nuorten asioihin.  CEPAC-kirkkokunnan yhteydessä toimiva, maailmankuulun lääkäri Denis Mukwegen aloittama Panzi-sairaala järjestää neliportaista toipumismallia seksuaalisen väkivallan uhreille. Fyysisen hoidon lisäksi siinä keskitytään psykososiaaliseen tukeen, toimeentulon rakentamiseen sekä oikeudelliseen apuun.

Fidan roolina yhteistyössä on erityisesti uhrien neuvonta ja ohjaaminen palveluihin. Rooliin kuuluu myös psykososiaalisen tuen järjestäminen ja uhrien tukeminen, kun he pyrkivät palaamaan normaaliin arkeen. On tärkeää yhdistää voimavaroja ja etsiä muita saman asian kanssa toimivia tahoja. Fida toimiikin yhteistyössä muiden järjestöjen, alueiden terveydenhuoltoyksiköiden ja myös Panzi Foundationin kanssa. Tämä mahdollistaa monipuolisen ammatillisen tuen uhreille ja heidän omaisilleen. Psykososiaalisen tuen lisäksi tarvitaan vahvaa vaikuttamistyötä, jotta väkivallan kierrettä saadaan katkaistua ja toipuminen voi alkaa.

Tavoitteena on muuttaa kipu voimaksi ja tuska toivoksi.

Toipuminen on pitkä prosessi. Arviolta 60% seksuaalisen väkivallan uhreista Kongossa (DT) ei pysty palaamaan takaisin kotikyläänsä, koska yhteisö joko hylkää heidät tai häpeä tapahtuneesta saa uhrin sulkeutumaan. Silloin koko tulevaisuus on rakennettava uudelleen. Tässä prosessissa juuri kansalaisjärjestöjen rooli on usein merkittävä. Ne voivat tukea myös oikeusapua haettaessa. Väkivallan uhrit saattavat jättää hakematta oikeudellista apua, koska monilla on kielteisiä kokemuksia viranomaisista. Siksi tähän tarvitaan tukea, sillä oikeuden saaminen on yksi suuri askel kohti toipumista.

Fidan ohjelmassa kokonaisvaltainen hoito ja tuki pyrkii auttamaan uhreja ​saamaan takaisin itseluottamuksen ja itsetunnon. Tavoitteena on muuttaa kipu voimaksi ja tuska toivoksi. Toipumisprosessin aikana moni nainen päättää ryhtyä itse taistelemaan seksuaalista väkivaltaa vastaan, ja heistä tuleekin todellisia aktivisteja, jotka eivät ainoastaan ​​suojele omia oikeuksiaan, vaan myös lastensa ja yhteisöjensä oikeuksia.

Matkalla selviytyjäksi uhrin on käytävä läpi monenlaiset tunteet: rikottu mieli, häpäisty ruumis, kariutuneet toiveet ja unelmat, menetykset ja pettymykset sekä hylkäämiset ja häpeä. Elämän peruspilarit on koottava uudelleen. Kyse on ennen kaikkea eheytymisprosessista, joka tuskin koskaan tulee valmiiksi. Se jatkuu halki elämän.

Kestävää muutosta rakentamassa

Seksuaalinen väkivalta voi normalisoitua ja tulla osaksi kulttuuria, jos toimintaa siedetään ja siihen ei puututa myös oikeudellisin toimin. Väkivalta elää parhaiten hiljaisuuden ilmapiirissä, jossa ongelmista vaietaan ja uhreja vähätellään. Sukupuolten tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja terveempään maailmaan tähtäävä kamppailu tarvitsee osallistujaksi niin miehiä kuin naisiakin. Naiset eivät voi yksin ratkaista väkivallan ongelmaa, vaan siihen tarvitaan miehiä osaksi ratkaisua, perheitä kasvattamaan lapsensa väkivallattomaan ja jokaista arvostavaan kulttuuriin.

Fida yhteistyössä kumppanikirkon kanssa tekee työtä kyläyhteisöissä ja esimerkiksi kouluilla tarjoten koulutuksia ja keskusteluryhmiä, joissa etsitään arjen työkaluja väkivallattomaan ja turvallisempaan elämään.  Työhön kuuluvat väkivallaton kouluympäristö, jokaisen lapsen pääsy kouluun huolimatta  taustasta, erilaiset rauhanryhmät, yhteisöllisen keskustelukulttuurin tukeminen, opettajien osaamisen vahvistaminen, ja ennen kaikkea perheiden ja kyläyhteisöjen haastaminen turvallisempaan, jokaista suojelevaan arkeen.  Kaikessa työssä on mukana vahva vaikuttamistyö ongelmien juurisyiden poistamiseksi. Näin pyritään rakentamaan kestävää muutosta.

 

”Halusin ennen kaikkea muistuttaa meitä kaikkia kollektiivisesta vastuustamme Kongon kauheuksien edessä, ei ainoastaan sieltä kaivettuja mineraaleja edellyttävien laitteiden käyttäjinä vaan myös kanssaihmisinä, osana perhettä, joka vuotaa verta ja kärsii samalla tavoin kaikkialla maailmassa.” – Denis Mukwege

---

Rauhannobelisti Denis Mukwegen suomennettu elämäkerta, Naisten voima, ilmestyi 29.8.2023. Kirja kuvaa Mukwegen  elämäntyötä seksuaalisen väkivallan uhrien auttamisessa. Se kertoo uhreista syvän arvostavasti ja haastaa lukijaa pohtimaan, mikä on suhtautumisemme seksuaaliseen väkivaltaan, joka on globaali ongelma.

Lue kirja-arvostelu täältä!

Kirjan on suomentanut Tero Valkonen ja sen kustantaa Tammi.