Pitkittynyt koronakriisi on aiheuttanut Myanmarissa humanitaarisen hätätilan. Moni myanmarilainen on menettänyt koronan takia henkensä tai terveytensä ja vielä useampi toimeentulonsa. Yhteiskunnallisten toimijoiden tuella sekä ulkomailta saadulla humanitaarisella avulla on ollut tärkeä rooli yhteisöjen kohdatessa ennalta arvaamattoman pandemian.

Niin Myanmarissa kuin ympäri maailmaa elämä pysähtyi koronapandemian seurauksena keväällä 2020. Myanmarin koronatilanne on vaihdellut viimeisten puolentoista vuoden aikana lähes normaalielämästä katastrofaalisiin olosuhteisiin. Tartunta-aaltojen aikana yhteiskunta on käytännössä ollut suljettuna, mukaan lukien oppilaitokset.

– Ollessamme maassa tämän vuoden alussa kaksi ja puoli kuukautta, oli koronatilanne maassa kohtalaisen hyvä ja tartunnat olivat laskussa virallisten lukujen valossa. Tuolloin odotimme koulujen avautumista, jotta tyttäremmekin pääsisivät kouluun. Näin ei ikävä kyllä tapahtunut, kertoo Fidan kehitysyhteistyön neuvonantaja Lilli Tasanen.

Terveydenhuolto romahtanut 

Viimeksi tilanne paheni nopeasti kesän 2021 aikana, jolloin pahimmillaan noin 40 % testatuista oli koronapositiivisia. Viralliset tartuntaluvut lienevät vain jäävuoren huippu, sillä tiukat karanteenisäännöt ja pelko tulojen menetyksestä ovat osaltaan vaikuttaneet ihmisten haluttomuuteen käydä koronatesteissä. Rokotekattavuus on edelleen hyvin alhainen, vain noin kymmenesosa väestöstä.

Kehittyvänä maana Myanmarilla ei ollut tarpeeksi resursseja pandemiaan vastaamiseksi. Myanmarin epävakaa poliittinen tilanne tämän vuoden helmikuussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen sekä eri puolilla maata vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaiset yhteenotot ovat osaltaan heikentäneet niitä yhteiskunnan rakenteita ja instituutioita, joita olisi tarvittu pandemian hillitsemiseksi. Esimerkiksi maan terveydenhoitojärjestelmä toimi jo ennen pandemiaa erittäin niukoilla resursseilla. Yhteiskunnallinen tilanne on korostanut kansalaisjärjestöjen, kuten Fidan merkitystä entisestään.

Oppimiskeskukset kantavat hedelmää

Fidan Myanmarin maaohjelmassa on mukana kaikkiaan 11 oppimiskeskusta kolmessa osavaltiossa: Yangonissa, Myitkyinassa ja Rakhinessa. Yhteisöillä on ollut mahdollisuus perustaa oppimiskeskus oman yhteisönsä lapsille. Oppimiskeskusten perustaminen ja toiminta on hoidettu tiiviissä yhteistyössä paikallisten helluntaiseurakuntien ja kyläyhteisöjen kanssa.

– Jo nyt voidaan sanoa, että vuonna 2018 perustetut oppimiskeskukset ovat olleet iso apu lasten oppimistulosten paranemiselle ja motivaatiolle. Menneiden kolmen vuoden aikana lasten on ollut mahdollista saada tukea koulunkäyntiin sekä lisäksi oppia omista oikeuksistaan, Lilli Tasanen toteaa.

Hankkeessa on myös panostettu tietoteknisen osaamisen vahvistamiseen. Lapsille on esimerkiksi jaettu tablettitietokoneita, jotta heillä olisi mahdollisuus oppia digitaalisessa ympäristössä. Lasten motivaatio käydä koulua on selvästi lisääntynyt. Monet vanhemmat niissä yhteisöissä, joiden parissa hanke aloitettiin, olivat aiemmin huolissaan kasvavan sukupolven näköalattomuudesta. Nyt myös vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä lasten kohentuneeseen koulumenestykseen.

Pandemian otteessa

Lupaavasta alusta huolimatta koulutushanke – kuten niin moni muukin kehitysyhteistyön toiminta – kohtasi odottamattomia haasteita, kun koronapandemia keväällä 2020 levisi myös Myanmariin.

Kun kesällä 2020 näytti hetkellisesti siltä, että koronatilanne helpottaisi, hallitus päätti avata koulut ja lieventää muutoinkin rajoituksia. Tartunnat alkoivat kuitenkin nopeasti lisääntyä, minkä vuoksi koko lukuvuosi päätettiin lykätä seuraavaan vuoteen. Näin ollen oppimiskeskuksienkaan toimintaa ei voitu jatkaa Myitkyinassa ja Rakhinessa pandemiarajoitusten takia.

Myanmarin hallitus ilmoitti taudin leviämisen estämiseksi laajoja rajoituksia, kuten ulkonaliikkumiskiellon ja kokoontumisrajoitukset. Koulut pysyivät kiinni 18 kuukautta. Fidan tukemat oppimiskeskukset toimivat jonkin aikaa valtion koulujen ollessa kiinni, jotta lasten oppiminen voitiin taata. Lopulta kaikki oppimiskeskuksetkin jouduttiin kuitenkin väliaikaisesti sulkemaan.

Oppimiskeskukset apuna hätäavun toimittamisessa

Haastavissa olosuhteissa ruohonjuuritason toiminta on noussut keskiöön. Fidan maaohjelmakin alkoi antaa hätäapua pandemian koettelemille yhteisöille. Yhteisöjen vahvan omistajuuden ansiosta oppimiskeskuksia on voitu käyttää terveydenhuoltokeskuksina, kun kaikki muu toiminta on ollut pysähdyksissä. Keskusten kautta on jaettu myös ruoka-apua sekä hygieniatarvikkeita. Tällä hetkellä osa oppimiskeskuksista jatkaa toimintaa normaalisti – toisten ollessa koronan vuoksi edelleen suljettuina.

Pienessä Kaw Chanin yhteisössä on 25 kotitaloutta. Siellä oppimiskeskus avattiin uudelleen, koska koronan ennaltaehkäisy oli onnistunut, eikä tiettävästi kukaan ole saanut tartuntaa tähän päivään mennessä. Tästä kuuluu kiitos kyläläisten vahvalle yhteisöllisyydelle. He päättivät eristäytyä, vaikka se olikin riskialtista ja taloudellisesti haastavaa.

– Yhteisössä tiedostettiin se, että yhdenkin huolimattomuus voisi johtaa koko yhteisön sairastumiseen. Tämä taas veisi kaikki päivätyöläiset suureen ahdinkoon. Kaw Chanin toiminta oli poikkeuksellista, eikä vastaavaa yhteisymmärrystä ollut helppo löytää alueen muissa kyläyhteisöissä, Tasanen toteaa.

Koronatartunta riski koko perheen toimeentulolle

Kaw Chanin kanssa samalla Hmawbin alueella sijaitsevat Pyawbwe Su ja Inn Kan eivät puolestaan välttyneet koronalta. Nämä vierekkäiset kylät ovat väkiluvultaan suurempia ja sijaitsevat Hmawbin kaupungin läheisyydessä. Näiden kylien asukkaista monet käyvät töissä Hmawbin kaupungissa päivittäin, joten altistuminen koronalle oli huomattavasti todennäköisempää ja vastaavasti taudin ehkäiseminen hankalampaa.

Inn Kanissa ja Pyawbwe Sussa vanhemmat, yhteisön johtajat ja opettajat kannustavat lapsia opiskelemaan ja toimivat hyvässä yhteistyössä oppimiskeskusten kanssa. Heille on ollut harmillista, että oppimiskeskukset on jouduttu koronan vuoksi pitämään pitkään suljettuina. Inn Kanin kylän johtaja U Myint Aung on joutunut tarkkaan punnitsemaan oppimiskeskuksen avaamisen riskejä.

– Vaikka haluan lasten opiskelevan, tiedän, että, jos joku lapsista sairastuu, voivat myös heidän perheensä saada tartunnan. Tämä voisi aiheuttaa kohtalokkaat seuraukset perheiden menettäessä toimeentulonsa. Siksi emme ole voineet avata oppimiskeskusta uudelleen, U Myint Aung kertoo.

Toivoa epävarmuuden keskelle

Haasteista huolimatta kyläläiset Fidan tukemissa yhteisöissä ovat kiitollisia korona-ajan avusta. Vaikka oppimiskeskusten tavanomainen toiminta keskeytettiin, Fidan tuella saatiin yhteisölle ruokaa ja hygieniatarvikkeita. Se toi helpotusta päivätyöläisten jokapäiväiseen elämään.

Viiden lapsen äiti, Daw Khin Win Khaing, joka asuu Myitkyinassa, kertoo:

– Oli erittäin hyödyllistä, että Fidan tiimi jakoi kaikille perheille elintarvikkeita sekä hygieniatarvikkeita, joita tarvitsimme yllättäen pandemian alkaessa. Olemme päivätyöläisiä, joten ruoka-avustukset pelastivat ne päivät, jolloin meillä ei ollut toimeentuloa. Arvostamme myös kuukausittaista mahdollisuutta lääkärintarkastukseen oppimiskeskuksessa, koska koronakriisin aikana on erittäin vaikeaa päästä klinikalle.

Valtion koulut aukesivat marraskuun alussa suurimmassa osaa maata, ja sen myötä myös oppimiskeskuksia on voitu avata uudelleen vaiheittain.