Pakotteista kärsivä maa haluaisi lisätä omavaraisuutta, mutta pitkäaikainen ravitsemustilanne on kärjistynyt.

–Maaseudulla tapaamme pääinsinöörin ja kyläkomitean johtajan. Syömme lounasta kylässä siellä ollessamme, kuvailee Pjongjangissa asuva aluepäällikkö Sam Hatava matkojaan maan eteläosaan.

Loppukeväästä lähtien maan ruokatilanne aina heikentyy ennen ensimmäisiä satoja. Haavoittuvat ryhmät kuten odottavat äidit, lapset ja heikot vanhukset ovat suurimmassa ahdingossa.

–Nyt kotitalouksille jaettu julkisen ruoan määrä on vähemmän kuin viime ja toissa vuonna, mikä kertoo maan tilanteesta, sanoo Hatava.

Fida osallistui muutaman kansainvälisen järjestön kanssa Pohjois-Korean ruokatilannetta kartoittavan vuosittaisen YK-julkaisun tekoon. Kymmenen miljoonaa pohjoiskorealaista on humanitaarisen avun tarpeessa Needs and Priorities DPRK 2016 -raportin mukaan.

Fida Pohjois-Koreassa 2016

 

Siemenperunatuotannon kehittämishanke

Kangwonin lääni: Sepon piirikunta ja Pohjois-Pjonganin lääni: Jongjun piirikunta

Budjetti 2016: 210 000 €

Kesto vuodesta 2001

Kohdistuu köyhiin ja haavoittuviin lapsiperheisiin. Jongjun viidellä osuuskuntatilalla saavutettu merkittäviä tuloksia, jotka monistuvat muualle. Toimii EU-hankkeen tukena Sepossa.

Yhteisökeskeinen perunahanke (EU-rahoitus)
Kangwonin lääni: Sepon piirikunta

Budjetti 2013-18: 1 260 000 €

Kohdistuu köyhiin ja haavoittuviin lapsiperheisiin Sepon piirikunnassa.

 

Aluesairaaloiden kehittämishanke

1) Kangwonin lääni: Wonsanin kaupunki ja Sepon piirikunta

2) Pohjois-Pjonganin lääni: Jongjun piirikunta

3) Pjongjangin kaupunki: Potonggangin ja keskustan alueet

Budjetti 2016: 215 000 €

Kesto vuodesta 2004

Kohdistuu köyhiin ja haavoittuviin lapsiperheisiin, kuten tavalliset maanviljelijät ja työläiset, sekä sairaaloiden hoitohenkilökuntaan ja lääketieteen opiskelijoihin yliopistosairaaloissa. Väestöä alueilla 2 miljoonaa.

 

Maaseudun terveyshanke (vuosina 2013-16)

Kangwonin lääni: Sepon piirikunta

Hammashuollon tukiohjelma (vuosina 2009-16)

Pjongjang. Keskittyy lasten ja nuorten suunterveyteen. Valmistumassa kansainvälisesti merkittävä väitöstutkimus.

Siisteys on korealainen arvo

Tilanteen seuraamista maassa vaikeuttaa se, että köyhyys ei kaikkialla hyppää silmille. Esimerkiksi kaupungeissa ihmiset saattavat olla hyvin pukeutuneita.

–Matkustettuani aikaisemmin muualla Aasiassa olen kiinnittänyt huomiota siihen, että Koreassa on tapana esittää puhtautta ja kauneutta. Esimerkiksi Intiassa ja Sri Lankassa tähän ei kiinnitetä huomiota, vaan ympäristö voi olla roskaista, havainnoi Hatava.

Hän on viihtynyt hyvin maassa vuoden ajan.

–Alueella jossa asumme on muutama ravintola ja kaksi korealaiskampaajaa, se on kuin pieni kansainvälinen kylä.

Tulokset monistuvat pohjoisesta

Fidan aiemmalla työalueella pohjoisessa Jongjussa on nykyisin maatalouden koulutuskeskus ja mallimaatila. Korealaiset ovat nähneet ja kuulleet suomalaisista maatiloista ja biotaloudesta siellä järjestetyissä koulutuksissa.

Pohjoisessa toimii jo hyvin ruoantuotantoa lisäävä kaksisatoviljely ja ilmakiertoinen perunavarastointi, jota sähkönpuute ei haittaa ja joka on sovellettu käyttöön suomalaisesta perinteestä. Nyt on huutava tarve kehittää biolannoitteiden käyttöä lannoitepulasta kärsivässä maassa.

Hatavan mukaan huhtikuussa peltojen keskelle oli aidattu kasvamaan varhaisperunaa ja riisiä. Johdetussa yhteiskunnassa annetaan tarkat ohjeet siitä, milloin on istutettava mitäkin kasvia.

Jos pohjoiskorealainen tilayksikkö, osuuskunta, tuottaa yli tavoitemääränsä, se voi käydä ylijäämällä kauppaa. Kyseessä on useimmiten vaihtokauppa esimerkiksi vihanneksilla ja riisillä. Kaupungeissa ihmisten on turvauduttava myös julkiseen ruoanjakeluun.

 

Perunatuotanto ja terveys käsikädessä

Fida työskentelee Koreassa nykyisin kahdessa, myös ulkoministeriön rahoitusta saavassa, hankkeessa, joista toinen keskittyy siemenperunatuotantoon eteläisessä Sepon piirikunnassa. Tämä niveltyy alueella toimivaan EU-rahoitteiseen perunahankkeeseen.

Pääkaupungissa ja etelässä Wonsanissa jatkuu yhteistyö aluesairaaloissa. Lisäksi maassa jatkuu paikallisin voimin lasten ja nuorten suunterveyden ohjelma, joka on myös siirtynyt yliopistoyhteistyöhön.

Viime syksyn säästöjen johdosta Fida joutui päättämään terveyshankkeen Sepon maaseudulla. Vielä kahden hammashoito-osaston remontit on tarkoitus viedä loppuun kuluvan vuoden aikana.

Myös Suomen ulkoasiainministeriö on todennut Fidan työn nauttivan arvostusta maassa, kun heidän edustajansa ovat käyneet siellä kehitysyhteistyön tarkastusmatkoilla.

Pakotteet vaikeuttavat toimintaa maassa

–Kansainväliset pakotteet ovat entisestään vahvistaneet pohjoiskorealaisten omavaraisuusmentaliteettia, kuvailee Hatava nykytilannetta.

Fidan toiminnassa pakotteet näkyvät niin, että maahan on vaikea saada perille rahasiirtoja. Muuten ongelmia ei ole esiintynyt esimerkiksi rajalla tai tullissa.

Suuri haaste maan taloudelle ja teollistumiselle ovat alituiset sähkökatkot ja sähkönlaatu ylipäätään. Korea kehittää kansainvälisten yritysten kanssa uusiutuvan energian käyttöä kuten aurinkosähkötuotantoa. Muutoin energiantuotanto nojautuu hiileen. Hatavankin mukaan pienet hiiipannut ovat tuttu näky esimerkiksi sairaalahuoneiden lämmittiminä.

Kuvat: Kylä Sepon alueella marraskuussa ennen talven tuloa. Tyttö Sepon alueella.