Globaali koulutuskriisi on syventynyt Covid-19-pandemian takia. Jopa 1,5 miljardia lasta on ollut pandemian aikana poissa koulusta. Pitkät koulusulut ovat tuoneet takapakkia oppimiseen. 50 miljoonaa lasta on vaarassa pudota koulusta pysyvästi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4 on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Miten pääsemme tavoitteeseen haasteista huolimatta? Vastauksia etsittiin yhdessä Fidan, Kirkon Ulkomaanavun, Pelastakaa Lapset ja Planin webinaarissa Takaisin kouluun?  

Webinaarin video-osuudessa Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola kertoi, että koulupudokkaiden määrä on kasvanut, koulutustaso laskenut ja tyttöjen elämä muuttunut huomattavasti huonommaksi. Planin pääsihteeri Ossi Heinänen lisäsi, että tyttöjen seksuaalinen häirintä ja raskaudet ovat lisääntyneet. Pelastakaa Lapset ­­ry:n pääsihteeri, Hanna Markkula-Kivisilta kertoi, että lasten mahdollisuudet tulevaisuudessa tulevat heikkenemään koronapandemian myötä, mikä vaikuttaa kokonaisten yhteiskuntien kehitykseen. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg korosti ammattikoulun merkitystä digitalisaatioon kehittyvissä maissa, joissa etäkoulutusta on ollut haastava toteuttaa.

Planin lastenhallituksen Priya Härkönen ja Vilma Hoviniemi haastattelivat Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnaria aiheesta.

Jos naisilla olisi samanlainen mahdollisuus koulutukseen kuin miehillä maailman talous olisi 25 prosenttia korkeampi.

Haastattelusta selvisi, että koulutusta halutaan parantaa globaalisti kehitysyhteistyön avulla. Koulutus on avain kaikkeen, kuten yhteiskunnan kehittymiseen ja vakauteen. On tärkeää muistaa, että jokaisella lapsella on oikeus koulutukseen. Kuitenkaan tämä ei aina toteudu, sillä tytöt jäävät helposti koulutuksen ulkopuolelle seksuaali- ja lisääntymisterveystiedon puutteen takia. Ville Skinnari korosti, että jos naisilla olisi samanlainen mahdollisuus koulutukseen kuin miehillä, maailman talous olisi 25 prosenttia korkeampi. Tämä tärkeä asia tulee siis ottaa huomioon koulutuksen parantamisessa kehittyvissä maissa.

Fida esitteli yhdessä muiden kehitysjärjestöjen kanssa keinoja globaalin koulutuskriisin taltuttamiseen. Toimivina keinoina nostettiin esille muun muassa oppimismateriaalien jakaminen, lasten kerhotoiminta, laadukas opettajankoulutus, ammatillinen koulutus, kuukautisterveyden parantaminen ja lastensuojelu. Näin lapsille ja nuorille taataan turvallinen koulutie niin pandemian aikana kuin sen jälkeen.

Myös opetusministeri Li Andersson otti kantaa globaaliin oppimiskriisiin. Anderson muistutti, että Unescon arvion mukaan tytöt ovat vaarassa pudota koulutuksesta pysyvästi ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ovat entistä haavoittuvaisempia. Oppilaitosten sulkemisen seurauksena myös lasten kokema väkivalta, hyväksikäyttö ja lapsiavioliittojen määrä lisääntyivät. Nämä asiat Suomen tulee huomioida kansainvälisessä yhteistyössään, totesi opetusministeri, ja muistutti tasa-arvon olevan koko yhteiskunnan asia.

Keskustelua jatkettiin kansanedustajien paneelikeskustelulla. Mukana olivat Inka Hopsu (Vihr.), Pia Lohikoski (Vas.), Antero Laukkanen (KD), Jouni Ovaska (Kesk.), Kristiina Salonen (SDP) ja Saara-Sofia Sirén (Kok.). Paneelin moderaattorina toimi Annika Nieminen Opettajat ilman rajoja -verkostosta.

Miten Suomi hyötyy koulutusjärjestelmän paranemista kehittyvissä maissa?

Tiedetään, että Suomessa on yhteiskunnallisesti tunnettu opetusjärjestelmä, jossa kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Kouluun pääsee riippumatta taloudellisesta taustasta tai muista tekijöistä. Opettajat ovat korkeasti koulutettuja ja koulujen palvelut ovat kattavia oppilaille sekä heidän vanhemmilleen: esimerkiksi opiskelun lisäksi voi saada tukea myös henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Paneelikeskustelussa suurin osa kansanedustajista otti kantaa kansainväliseen vastuunkantoon. Suomellakin on siis vastuu ihmisten hyvinvoinnista kehittyvissä maissa. Suomi pystyisi kahden- ja monenkeskisellä yhteistyöllä ja kehitysyhteistyöllä parantamaan lasten päivähoitomahdollisuuksia, opetuksen laatua, kouluttamaan opettajia ja takaamaan hyviä palveluita kouluissa. Kriisitilanteissa on olennaista, että kehitysyhteistyön määrärahoja ei leikata.

Miten Suomi hyötyy koulutusjärjestelmän paranemista kehittyvissä maissa? Vastauksia saimme useita. Esimerkiksi yhteiskuntapoliittiset suhteet paranevat ja vakaa koulutusjärjestelmä takaa yhteiskuntarauhaa, kun ihmisten oppiminen kehittyy ja he pääsevät töihin. Tämä lisää globaalia vakautta.

Vakaa koulutusjärjestelmä takaa yhteiskuntarauhaa, kun ihmisten oppiminen kehittyy ja he pääsevät töihin.

Koronapandemia ei ole väistynyt maailmasta, joten Fidan ja sen yhteistyökumppaneiden apua kaivataan entistä enemmän.  Fida pyrkii siihen, että jokainen lapsi sukupuolesta riippumatta pääsisi kouluun. Haluamme varmistaa, että jokaisella on oikeus oppimiseen. Työ siis jatkuu paremman toivon ja tulevaisuuden puolesta.

---

Teksti: Isabel Dinan, harjoittelija Fidan kehitysyhteistyön tiimissä