Kehityspoliittisen selvityksen mukaan vammaiset henkilöt kohtaavat esteitä osallistumisessa ilmasto- ja ympäristötyöhön. Ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat vammaisiin henkilöihin suhteettoman kovina. Tutkimuksen mukaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta on kuitenkin mahdollista vahvistaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten osalta vammaiset henkilöt ovat usein heikoimmassa asemassa. Esimerkiksi luonnonkatastrofin alta turvaan siirtyminen voi olla suuri haaste, eikä esteettömyyttä suojapaikoissa ja evakuointikeskuksissa usein huomioida. Vammaiset henkilöt kohtaavat myös suuremman riskin syrjinnälle ja väkivallalle.

Kansainväliset sopimukset velvoittavat valtioita lisäämään vammaisten henkilöiden osallisuutta kehitys- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mutta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvä hallinto on perinteisesti kulkenut omia linjojaan. Tarvittavia toimia ei ole tehty tasa-arvoisen osallistumisen takaamiseksi.

Ulkoministeriön tilaaman tutkimuksen tarkoituksena oli löytää avainkohtia, joissa vammaisten oikeuksia ja osallisuutta voitaisiin vahvistaa ilmaston- ja ympäristönmuutoksen keskellä.

MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ?

Tutkimusta vammaisten henkilöiden osallisuudesta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä ei ole paljon, sillä oikeuksien toteutumista tarkastellaan usein ihmisoikeuksien ja kehityspolitiikan raameissa. Nyt valmistuneen tutkimuksen mukaan ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta käsittelevissä kansainvälisissä linjauksissa, strategioissa ja toimintasuunnitelmissa on harvoin viittauksia vammaisuuteen, jos lainkaan. Mikäli siihen viitataan, liittyy asiayhteys useimmiten haavoittuvuuteen, eikä vammaisia henkilöitä tunnisteta muutoksen tekijöiksi.

Myös vammaisten henkilöiden osallisuutta tukevat määrärahat jäävät pieniksi, vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset osuvat juuri vammaisiin suhteettoman kovina ja aiheuttavat lisää eriarvoisuutta. Maailman väestöstä noin 15 % on vammaisia henkilöitä. Heidän osallisuuttaan ei voi sivuuttaa globaalin ilmastokriisin yhteisten ratkaisujen etsimisessä.

MITÄ TUTKIMUKSESSA SAATIIN TIETÄÄ?

Aiheen tarkastelussa tutkijat kehittivät menetelmän, jonka avulla he tunnistivat neljä inkluusiota, eli yhdenvertaisuutta ja osallisuutta vahvistavaa toimea:

1. vammaisjärjestöjen institutionaalinen osallistuminen neuvotteluihin,
2. vammaisten osallisuuden valtavirtaistaminen ihmisoikeuskysymyksenä myös ilmastoasioissa,
3. keinot ja käytännöt osallistumisen lisäämiseksi sekä
4. vastuun ja velvollisuuden järjestelmän kehittäminen ja vammaisten osallisuuden sisällyttäminen kansallisiin, ilmaston ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviin suunnitelmiin.

Tutkimuksessa todettiin, että Suomen pitkäaikainen inkluusiota vahvistava työ kotimaassa ja kansainvälisesti antaa hyvät lähtökohdat toimia aktiivisesti vammaisten osallisuuden vahvistamiseksi myös ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä.

MITEN TÄMÄ LIITTYY FIDAAN?

Yksi tutkimuksen kolmesta kirjoittajasta, tuore yhteiskuntatieteiden tohtori Virpi Mesiäislehto, on vammaisinkluusion asiantuntija ja työskentelee Fidassa. Mesiäislehto toimii Fidassa kehitysyhteistyön ohjelmatyön neuvonantajana. Hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa mm. Tansaniassa 2018-2022 ja julkaissut väitöskirjan vammaisten naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Fida on mukana tukemassa tutkimusraportin julkaisutilaisuutta, joka järjestetään 9.4.2024. Kaikille avoin tilaisuus tallennetaan ja se tulee nähtäväksi myös jälkikäteen.

Ulkoministeriön teettämä tutkimus on ladattavissa Valtioneuvoston julkaisuarkistosta, Valtosta.

---

Lue täältä minkälaista uraauurtavaa työtä tansanialainen kirkko tekee vammaisten lasten ja nuorten hyväksi.