Pastori Kapkham Jansong hurauttaa haastatteluun moottoripyörällään. Tullessaan hän huikkaa tervehdyksen kylänraitilla parveileville lapsille. Kapkham on yhteisössään kaikille tuttu. Hän aloitti Santi-seurakunnan työn lasten hyväksi ja on ollut moottori seurakunnan rohkeassa sosiaalisessa työssä.

”Olen tehnyt Herran työtä vuosikymmeniä. Tänne Phitsanulokiin päädyin mentyäni naimisiin. Olen opiskellut Raamattua, kasvatustieteitä ja sosiaalityötä. Kaikkea tätä hyödynnän seurakuntatyössä.  

Kun perustimme seurakuntamme, täällä oli tosi vähän uskovia, eikä seurakunnassa ollut juuri lapsia. Rukoilimme, että mitä meidän pitäisi tehdä. Niinpä aloin tavoittamaan ja opettamaan lapsia. Alusta alkaen meillä oli ajatus toimia asuinalueemme parhaaksi, voimauttaa lapsia ja nuoria. 

Uskon, että seurakunta on kutsuttu elämään yhteisön keskellä. Kun Jumala mahdollisti meidän olemisemme keskellä tätä yhteisöä, koimme, että Jumala haluaa meidän auttavan yhteisöä kehittymään. 

Rakkauden puute ajaa ihmiskauppaan

Olin monta vuotta mukana läänimme lastensuojelukomiteassa. Olen nähnyt, mitä lasten elämä pahimmillaan voi olla. Monella on kotona väkivaltaa. Se ajaa lapsia ulos kadulle ja niin he päätyvät ihmiskauppaan.  

Olen nähnyt, mitä lasten elämä pahimmillaan voi olla.

Mieleeni on jäänyt eräs 14-vuotias poika. Hän oli joutunut ihmiskaupan uhriksi ja myi itseään. Hänellä oli parittaja, joka järjesti pojalle asiakkaita. Poika asui ystäviensä luona, koska hänet oli potkittu kotoa pois. Koti oli väkivaltainen. Tämä on valitettavasti hyvin tavallinen tarina täällä. 

Kun näin työssäni useita tällaisia tapauksia, minulla oli pakottava tarve auttaa.  

Siksi seurakuntani toimii aktiivisesti lasten ja nuorten parissa tavoittaen heikossa asemassa eläviä perheitä. Lapsia valistetaan esimerkiksi vaaroista, joita he kohtaavat netissä.  

Meillä lapset saavat oppia oman arvonsa Jumalan silmissä.  

Kaikkien lasten pitää kokea, että heitä rakastetaan. Moni seurakuntamme ulkopuolella oleva lapsi kärsii rakkauden puutteesta. Kun lapset tulevat tänne, niin pyrimme osoittamaan heille välittämistä ja arvostusta. Meillä lapset kokevat, että heillä on täällä isoveljet ja isosiskot, jotka auttavat. 

Jotkut ovat unohtaneet Jeesuksen sydämen

Tiedän, että Thaimaassa moni seurakunta haluaisi auttaa ihmisiä, mutta heiltä puuttuvat työkalut.  

Olen huomannut, ettei tehtäväni ole vain saarnata ihmisille sanoin, vaan myös auttaa heitä.

Toiset seurakunnat taas kyllä haluavat pelastaa ihmisiä, mutta ovat unohtaneet Jeesuksen sydämen, joka haluaa auttaa kokonaisvaltaisesti.  

Itsekin olin evankelista, mutta en ole enää – siis en sanan perinteisessä mielessä. Olen huomannut, ettei tehtäväni ole vain saarnata ihmisille sanoin, vaan myös auttaa heitä. 

Jos koputamme ihmisten oveen ja pyydämme saada evankelioida heitä, niin ovi menee nopeasti kiinni. Mutta jos lähestymme ihmisiä ystävinä, jotka haluavat hyvää, silloin ovet ovat auki. Ja ystävyyden kautta evankeliumin kaikki puolet tulevat kyllä hiljalleen esille.  

Uskon verkostoitumiseen ja siihen, että monet tahot tekevät yhdessä. Mitä enemmän ihmisiä, sitä enemmän resursseja.  

Ennen vastaanotimme lähettejä ja seurasimme heitä. Nyt ymmärrämme, että kuljemme tätä matkaa yhdessä. Yhteistyössä on voimaa. Joskus meiltä puuttuu jokin näkökulma ja kumppanimme voivat olla täyttämässä sitä puutetta. Ja toistepäin. 

Yhteistyössä on voimaa. Joskus meiltä puuttuu jokin näkökulma ja kumppanimme voivat olla täyttämässä sitä puutetta.

Pyydän rukousta seurakuntamme puolesta. Rukoilkaa meille viisautta. Rukoilkaa, että taloutemme riittäisi. Ehkä voisimme kehittää liiketoimintaa tukemaan tätä työtä.” 

---

Fidan lähetit Maria ja Miika tekevät yhteistyötä Santi-seurakunnan kanssa. He haluavat levittää Santi-seurakunnan diakoniatyön mallia myös muihin seurakuntiin. Jo nyt muutamat muut seurakunnat ovat innostuneet esimerkistä ja haluavat oppia lisää.