Koskettava valokuvanäyttely esittää upein muotokuvin Karpaattien romaninaiset omissa elinympäristöissään ja kertoo syrjittyjen naisten tarinat realistisina.

Karpaattien unohdetut romaninaiset ovat esillä upeissa muotokuvissa Tampereella Finlaysonin mediatunnelissa 27.10.–27.11.  Tervetuloa tutustumaan!

Espoolainen valokuvaaja Arto Karvonen matkusti Ukrainan Karpaateille kuvaamaan romaniyhteisöjen naisia. Karvonen vietti aikaa yhdeksän naisen kanssa, kuunteli heidän tarinoitaan ja haluaa antaa heille nyt äänen. Äänen, joka ei ehkä muuten koskaan kuuluisi.

Karvosen muotokuvat ovat maalauksellisia, mutta realistisia.
– Halusin nostaa romaninaiset jalustalle arvokkaina ihmisinä ja yksilöinä. Tämä kontrastina sille, miten heihin suhtaudutaan varsinkin Itä-Euroopassa, mutta myös muualla, Arto Karvonen pohtii.

Arto Karvonen työskentelee Fidassa valokuvaajana ja graafikkona.

Karvonen kuvasi naiset heidän arjessaan, usein naisten omissa kodeissa. Tyylikeinona hän käytti Hollanin kultakaudelta tuttua tyyliä, jossa näkyvät arki ja yksityiskohdat. Tehosteena on yhdestä lähteestä tuleva dramaattinen, vangitseva valo.
– Minuun tyylisuunta on tehnyt vaikutuksen, sillä se on ensimmäisiä vaiheita maalaustaiteessa, jolloin alettiin maalata muitakin kuin kuninkaallisia ja kirkollisia motiiveja. Useammin ehkä rikkaampia porvareita, mutta myös tavallisia ihmisiä luonnollisissa ympäristöissään. Omassa päässäni se taipui niin, että me länsimaalaiset olemme usein niitä ”kuninkaallisia”, jos otetaan mittariksi varallisuus ja elämän tarjoamat mahdollisuudet, Karvonen lisää.

Kuvausmatka teki Karvoseen vaikutuksen, joka on nähtävissä näyttelyssä. Oman lisänsä tuovat naisten koskettavat tarinat. Köyhyyden ja syrjinnän keskellä elävissä naisissa on paljon voimaa, ja sen Karvonen halusi vangita. Naiset eivät olleet olosuhteiden uhreja, vaan he halusivat olla kehittämässä omia yhteisöjään.

Työtä Euroopan suurimman vähemmistön parissa

Romanit asuvat Karpaateilla omissa kylissään ja elävät eristäytyneinä muusta yhteiskunnasta. Romaniyhteisöön kuuluu usein tuhansia perheitä. Heikoimmassa asemassa ovat tytöt ja naiset. Tytöt naitetaan nuorina, usein jo yläkouluikäisinä.
Fida tekee työtä Ukrainan lisäksi 11:ssä itäisen Euroopan maassa romaniväestön parissa. Romaniyhteisöjen muutokseen vaikuttaa tyttöjen ja naisten voimaantuminen.

Fidan työ Pasikan kylässä ja Užgorodin kaupunkislummissa Ukrainassa sisältää muun muassa naisten ja tyttöjen lukutaitoluokkia ja käsityötunteja. Työstä vastaavat lähetystyöntekijät Kirsi ja Veikko Hekkala. Kirsi kuuluu valtaväestöön ja Veikko on itse romani, tärkeä roolimalli romaniyhteisössä.

Tampereen jälkeen valokuvanäyttely siirtyy Helsingin Sanomataloon 7. –13.12.2020. Näyttely on osa Fidan Toivon kipinä -joulukampanjaa, jonka tavoitteena on tuoda esille Itä-Euroopan romanivähemmistön asemaa ja kerätä varoja Itä-Euroopan työhön.