Romaneiden keskuudessa seurakunnat ovat suurempia ja ne kasvavat nopeasti verrattuna muihin alueen kansanryhmiin. Romanien yhteiskunnallinen asema kuitenkin vaikuttaa yhä myös seurakuntatoimintaan.

Pitkäaikainen unelma toteutui, kun erityisesti romanivähemmistölle räätälöity raamattukoulu aloitti toimintansa tämän vuoden maaliskuussa. Koulu palvelee evankelisia romaniseurakuntia neljässä eri Balkanin maassa. Sen on pannut alulle kansainvälinen Roma Networks- verkosto, jossa myös Fidan romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoski on mukana. Koulun konsepti ja sen opettajien koulutus ovat Fidan raamattu- ja lähetyskoulutuksen asiantuntijan Ulf Strohbehnin suunnittelemia. Koulutus tapahtuu evankelisissa romaniseurakunnissa Sloveniassa, Kroatiassa, Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa.  

 Syrjintä vaikuttaa myös raamattukoulutukseen 

Evankeliumi on levinnyt laajalle Balkanin romanien parissa, ja viime vuosina evankelisten seurakuntien kehityksessä voidaan puhua jopa herätyksestä. Romaniyhteisöissä seurakunnat ovat suurempia ja ne kasvavat nopeasti verrattuna muihin alueen kansanryhmiin. Romanien yhteiskunnallinen asema kuitenkin vaikuttaa yhä myös seurakuntatoimintaan.  

Romanit ovat huonossa asemassa Itä-Euroopan maiden yhteiskunnissa. He jäävät monesti ulkopuolelle yhteisöistä ja elävät eristäytynyttä elämää. Romaneilla ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille, terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Valitettavasti romanit eivät aina ole tervetulleita myöskään joka seurakuntaan. Valtaväestön raamattukouluihin osallistuminen ei sekään ole ollut yksinkertaista romaneille. Usein romaneiden ja valtaväestön välillä voi olla merkittäviä eroja koulutustasossa, mikä voi vaikeuttaa osallistumista opetukseen. Esimerkiksi tällä hetkellä romanien omassa raamattukoulussa opiskelee henkilöitä, jotka eivät osaa lukea. Valtaväestön raamattukoulut eivät ole pystyneet vastaaman esimerkiksi tämänkaltaisiin opiskelijoiden tarpeisiin. 

– Oman raamattukoulun perustamiselle romanivähemmistölle oli selvästi tarvetta. Vastaavia raamattukouluja on toiminnassa muun muassa Espanjassa ja Ranskassa, kertoo Ulf Strohbehn.

Ennen koulun avaamista oppiaineita suunniteltiin yhdessä raamattukoulun opettajien kanssa. Yksi heistä on Kroatiassa asuva Sasa Bakic (laitimmaisena oikealla), joka kuuluu koulun johtajuustiimiin. 

Opetus huomioi etnisen identiteetin

Raamattukoulun ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Ajhan tulee Pohjois-Makedoniasta. Kuten monet muutkin alueen romanit, hän joutuu tekemään satunnaisia hanttihommia elättääkseen viiden hengen perhettään. Ajhanin intohimo on seurakunta hänen kotikaupungissaan Bitolassa. Hän on palvellut siellä monen vuoden ajan pastorin assistenttina. Ajhan haaveilee jonain päivänä kasvavansa johtajuuteen ja perustavansa oman seurakunnan.  

Pohjois-Makedoniassa onkin todellinen tarve seurakunnanistuttajille ja johtajille, sillä 99% alueen romaneista on muslimeita. Ajhan on kiitollinen, että hänet on hyväksytty opiskelijaksi raamattukouluun. Joustava opinto-ohjelma viikonloppuseminaareineen mahdollistaa osallistumisen koulutukseen.  

Ulf Strohbehn kuvailee, että raamattukoulun opetuksessa otetaan romanien kulttuuri ja etninen identiteetti huomioon: opetuksissa käsitellään muun muassa kristinuskon historiaa romanivähemmistön keskuudessa, romanien identiteettiä Kristuksessa sekä maahanmuuton ja sovinnonteon raamatullisia näkökulmia. Myös muita romaneille tärkeitä aiheita painotetaan. Romanikulttuurille ominaisesti myös musiikilla on tärkeä roolinsa luokkahuoneessa. Koulun opiskelijat matkustavat kerran kuussa seminaareihin paikallisiin seurakuntiin neljän eri toimintamaan välillä. Tällainen kiertävä toimintamalli on ollut opiskelijoille mieluinen toteutustapa.  

– Tämä ensimmäinen opetusvuosi on ollut täynnä mukautumista ja innostusta. Koulun joustava opetussysteemi eri maiden välillä vaikuttaa toimivan hyvin, Ulf Strohbehn kertoo. 

Raamattukoulun opiskelijoita eräänä opetusviikonloppuna. Ajhan on toinen oikealla. 

Me emme halua tuoda länsimaista opinto-ohjelmaa kouluun, vaan kehittää jotakin, joka todella kouluttaa romanijohtajia tälle alueelle, hän kertoo. 

 Raamattukoulu voi vahvistaa naisten asemaa

Kiinnostus koulua kohtaan on ollut suurta. Ensimmäisellä vuosikurssilla on mukana 22 opiskelijaa viidestä eri maasta. Heidän keskuudessaan on kolme romaninaista ja kaksi miestä, jotka eivät ole romaneja. Naisten osallistuminen koulutukseen on hyvin poikkeuksellista, sillä romaniyhteisöissä naisten opiskelu on yhä harvinaista. Koulua voidaankin pitää mullistavana romaniyhteisössä, koska se nostaa myös naisia johtajuuteen. 

– Naisopiskelijoiden vahva osallisuus on merkityksellistä ajatellen Itä-Euroopan romanikulttuuria, jossa naisten kouluttamattomuus on hyvin yleinen ongelma. Mielestäni naisopiskelijat tulevat toimimaan monille muille romaninaisille hyvänä esimerkkinä, jota he voivat seurata, Janne Harjukoski toteaa. 

Jos koulun nykyinen kehitys jatkuu, se voi kouluttaa jatkossa satoja miehiä ja naisia evankeliumin työhön Balkanilla. Ulf Strohbehnin mukaan koulussa on potentiaalia tulla voimapesäksi lähetykselle ja seurakunnanistutukselle eteläisessä Itä-Euroopassa.  

– Oman raamattukoulun perustaminen ja tutkinnon suorittaminen ovat merkittäviä saavutuksia Itä-Euroopan romaneille, unohtamatta myöskään tämän virstanpylvään hengellistä merkitystä. Kurssin päätyttyä järjestämme ison valmistujaisjuhlan, Strohbehn iloitsee. 

Myös Janne Harjukoski uskoo, että raamattukoulu vahvistaa osaltaan kristittyjen romanien asemaa omissa yhteisöissään. 

– Raamattukoulun merkitys tulee pitkällä jänteellä olemaan suuri. Moni opiskelija saa uusia valmiuksia ja voi toimia yhteisössään voimakkaana esikuvana ja henkilönä, jolla on terve ja hyvä Raamatun tuntemus. Se auttaa heitä myös vahvistamaan omia yhteisöjään.