Tellus-lähetyskonferenssi antoi inspiraatiota ja eväitä niin lähtemiseen kuin lähettämiseen. Samalla pohdittiin lähetystyön tulevaisuutta.

”Kuka lähtee? Kuka vie sanomaa eteenpäin?” kysyi lähetysveteraani Mirja Yrjölä Tellus-lähetyskonferenssin tunteikkaassa avajaispuheessa.

Mirja Yrjölä kertoi Ebeneser-lähetyslaivan uppoamisesta Jaavanmerellä syyskuussa 1983. Aamuyön pimeydessä keskellä myrskyä mikä tahansa aalto olisi voinut nielaista täpötäyden pelastusveneen ja sen 19 matkustajaa.

‒ Kaikki näkyvä ja ajallinen pyyhkäistiin kerralla pois. Minua murehdutti se, miksen ollut jättänyt toisarvoisia töitä ja mennyt enemmän kertomaan Jeesuksesta, tilitti Yrjölä ja innosti ”menemään, julistamaan ja tekemään”.

”Jumala, muuta edes minut”

Lähetystyön tulevaisuutta pohdittiin alustuksissa ja paneelikeskustelussa.

Fidan aluejohtaja Ari Joensuu nosti esiin globalisaation vaikutuksia. Tapoja lähteä on monia, ja lähetystyö toteutuu kaikkialta kaikkialle. Sekularisaatio haastaa lähetystyötä.

Muutoksen keskellä helluntailainen identiteetti ja tukevat juuret ovat tärkeät.

‒ Mutta menneisyys ei voi olla vankila vaan koulu, jossa voimme yhdessä oppia ponnistaa tulevaisuuteen.

Joensuu peräänkuulutti enemmän yhteistyötä ja vähemmän sooloilua, tekemisen keskittämistä, oikeita työkaluja sekä innon ja taidon oikeaa tasapainoa. Puheenvuoro päättyi nöyrään toteamukseen:

‒ Nuorena sanon: Jumala auta minua muuttamaan koko maailma. Keski-ikäisenä pyydän: auta minua muuttamaan edes ne, jotka ovat lähimpänä minua. Ja vähän myöhemmin totean: Jumala muuta edes minut.

Ketteryyttä ja kuuntelemista tarvitaan

Jyväskylän helluntaiseurakunnan pastori Jyrki Palmi muistutti, että maailma muuttuu ja strategiat vanhenevat nopeasti. Hän kehotti niin lähetysjärjestöjä kuin seurakuntia olemaan ketteriä ja joustavia sekä kuuntelemaan ja kohtaamaan ihmisiä.

‒  Kunpa lähtö ei törmäisi protokollaan, sääntöön tai rahan puutteeseen.

Vaikka lähetystyö ja lähtemisen tavat ovat monimuotoistuneet, Palmin mielestä lähettimäärän lasku on romahdusmainen. Syitä tähän ovat muun muassa lähettämisen kallistuneet kustannukset ja koveneva kilpailu varainhankintaa tekevien järjestöjen välillä.

‒  Tarvittaisiin uusi nousu, reformaatio tai herätys.

Palmi muisteli omia kokemuksiaan Albaniassa. Tiedot ja taidot olivat puutteelliset, mutta Palmi oppi, että tärkeintä on ”tulla täysin riippuvaiseksi Jumalasta”.

Pitäisikö huolestua?

Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö huolestua helluntailähetystyön tilasta.

Avainmedian toiminnanjohtaja Niilo Närhi laskeskeli, että kahden vuosituhannen jälkeen edelleenkään 40 prosenttia maailman väestöstä ei ole kuullut pelastavaa evankeliumia.

‒ Mikähän mahtaa olla se muu niin tärkeä asia, joka on kahden vuosituhannen aikana vallannut seurakunnat? Kyllä tässä pikkasen huolissaan saa olla, pohti Närhi.

Harri Hakola muistutti, että menneille sukupolville lähetystyö oli ”rakkauden ja intohimon asia”.

Seurakuntien taloustilanne mietitytti. Lähettäminen kalliimpaa kuin aiemmin. Samaan aikaan kuitenkin eletään taloudellisesti paljon vauraampia ja vakaampia aikoja kuin vuosikymmeniä sitten.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että lähetystyön ja kotimaan seurakunnan hyvinvoinnin välillä on yhteys. Hyvä suunnittelu ja tavoitteellisuus innostavat seurakuntia panostamaan lähetystyöhön.

Fidan Aasian aluejohtaja Ruut Mononen muisteli kiitollisena sitä, että Tampereen helluntaiseurakunta teki lähettämispäätöksen ja seisoi rohkeasti nuoren lähettipariskunnan takana, vaikka samaan aikaan oli suunnitteilla kallis toimitilaremontti.

‒ Otetaanko uskon askelia vielä? Mononen kyseli.

‒ Jos kadotamme näyn lähetystyöstä, kadotamme itsemme, kiteytti Jyväskylän helluntaiseurakunnan lähetyskandidaatti Sofia Korpela.

Tellus inspiroi

‒ Konferenssi oli huippu! huudahtaa lähetystyöntekijä Veera Hug, joka toimii Euroopan Helluntaiyhteisön PEF:n nuorisotyön verkostossa.

Hug nostaa esimerkiksi maahanmuuttokanavan sisällön, joka hän piti asiantuntevana ja innostavana.

‒ Seurakunnan ja viranomaisten näkemys yhdistyi ja varusti palvelemaan, ja toi myös seurakuntien ja yhteiskunnan yhteistyölle hyviä näkökulmia ja työkaluja.

Hug iloitsi siitä, että Tellus-konferenssissa kohtasivat eri sukupolvien lisäksi lähtijät ja lähettäjät. Lähetyskonferenssi on ollut Hugille ja hänen ystäväpiirilleen tärkeä inspiraation lähde.

‒ Todella moni on päätynyt tavalla tai toisella lähetystyöhön, lähettäjäksi ja seurakunnan tukipilariksi myös Suomessa.

Vaikka Telluksessa nousi esiin myös lähetystyön haasteita, Hug uskoo työn tulevaisuuteen.

‒ Jumala on siihen enemmän sitoutunut kuin me itse koskaan voimme! Rakennetaan seurakunnat terveelle pohjalle niin, että annamme myös seuraaville sukupolville mahdollisuuden löytää oma paikkansa lähetystyössä.

 

Paneelikeskusteluun osallistuivat Avainmedian toiminnanjohtaja Niilo Närhi, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola, Fidan aluepäällikkö Ruut Mononen, Iso Kirja -opiston opettaja Markku Ojaniemi ja Jyväskylän helluntaiseurakunnan lähetyskandidaatti Sofia Korpela. Paneelia johti Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.