Ukrainalainen Katya Latsko kertoo tarinansa. Karpaattien vuoriston juurella asuva perheenäiti kärsi 11 vuotta masennuksesta. Seurakunnan naistenpiiri toi Katyan elämään toivon kipinän.

”Nimeni on Katya. Olen 38-vuotias. Kuulun Ukrainan romanivähemmistöön. Asumme mieheni Sergein kanssa Länsi-Ukrainassa, Karpaattien vuoriston läheisyydessä sijaitsevassa Uzhorodin kaupungissa. Mieheni toimii pastorina seurakunnassamme. Meillä on kolme lasta sekä kolme lapsenlasta.

Kärsin vakavasta masennuksesta 11 vuoden ajan. Tuona aikana en käytännössä poistunut asunnostamme ja vietin useimmiten päivät yövaatteissa. Sairauteni vuoksi myös hermostuin helposti ja huusin usein miehelleni. Olin vihainen varsinkin siitä, että hän osallistui aktiivisesti seurakunnan tilaisuuksiin.

Jumalan ja seurakuntani avulla olen nyt päässyt kokonaan eroon piinaavasta masennuksesta. Tunnen olevani jälleen se ihminen, joka oikeasti olen.

Pari vuotta sitten aloin käydä seurakuntamme järjestämässä naistenpiirissä. Sinne kokoontui säännöllisesti monia eri-ikäisiä naisia. Siellä sain jakaa ajatuksiani ja kokemuksiani toisten naisten kanssa ja tulin kuulluksi. Tutustuin naistenpiirissä myös suomalaisen Fida-järjestön lähettiin Kirsi Hekkalaan ja ystävystyin hänen kanssaan. Fida on tukenut naistenpiirin toimintaa jo pitkään.

Aloin pikkuhiljaa voida paremmin ja tulin uskoon. Jumalan ja seurakuntani avulla olen nyt päässyt kokonaan eroon piinaavasta masennuksesta. Koen itseni paremmaksi ja ehjemmäksi kuin aiemmin – Tunnen olevani jälleen se ihminen, joka oikeasti olen.

Me romanit olemme monissa Itä-Euroopan maissa, myös Ukrainassa, köyhä ja syrjitty vähemmistö. Seurakuntamme on kunnostanut ja siivonnut paljon asuinaluettamme. Tässä lähiössä asuu vain romaneja. Aiemmin seutu muistutti lähinnä kaatopaikkaa. Nyt tänne rakennetaan jo kirkkoakin. Me uskovat voimme olla näyttämässä esimerkkiä muille yhteisömme jäsenille. Haluan kutsua ihmisiä mukaan seurakuntamme toimintaan. Harras toiveeni on, että kaikki perheenjäseneni saisivat löytää Jumalan ja tulla uskoon.

Haluan nyt auttaa toisia naisia samalla tavoin kuin minua on autettu.

Nyt kun olen parantunut ja saanut voimani takaisin, haluan kohdata, kuunnella ja tukea toisia naisia, jotka käyvät naistenpiirissä. Haluan auttaa heitä samalla tavoin kuin minua on autettu.”