Työ Balkanin alueella ja Turkissa
Lähetystyö Albaniassa
Albanialaisista runsas 60 % on muslimeja. Maassa arvioidaan olevan noin 15 000 – 20 000 evankelista uskovaa – 0,6 prosenttia väestöstä. Määrä on huomattavasti suurempi kuin monissa muissa Balkanin alueen maissa, esimerkiksi Montenegrossa, Kosovossa ja Bosnia-Hertsegovinassa.
Albania oli vuosikymmeniä maailman ainoa virallisesti täysin ateistinen maa. Kun kommunistinen järjestelmä 1990-luvun alussa romahti, maassa ei ollut tiettävästi yhtään evankelista seurakuntaa ja vain muutama uskova. Kaikki seurakuntatoiminta on pitänyt rakentaa alusta asti uudestaan. Kun ovet lähetystyölle aukesivat, monet maat ovatkin panostaneet siihen: Albaniassa on edelleen yli 200 lähetystyöntekijää. Maassa on uskonnonvapaus ja evankelisiin uskoviin suhtaudutaan myönteisesti – he ovat tehneet monenlaista avustustyötä viimeisten 30 vuoden aikana.
Albanian evankeliset seurakunnat ovat pieniä, noin 10-30 hengen yhteisöjä lukuun ottamatta muutamia isompia kaupunkiseurakuntia. Seurakunnat järjestävät vuosittain suuria tapahtumia esimerkiksi juhlapyhinä. Ne kokoavat yhteen useita tuhansia uskovia.
Albanian helluntailiike, Albanian Assemblies of God, on Fidan kumppani lähetystyössä. Fidan lähetit olivat perustamassa kirkkokuntaa 1990-luvun alussa ja nyt nuori kirkkokunta elää kasvun kautta. Kirkkokuntaan kuuluu nykyään yhdeksän seurakuntaa, tuhat jäsentä ja kuusi aluillaan olevaa uutta seurakuntaistutusta.
Fidan lähettejä jo kolmen vuosikymmenen ajan
Fidan lähetit ovat toimineet Albaniassa 1990-luvun alusta asti. Aluksi he olivat pioneereja, joiden tavoitteena oli kertoa evankeliumia ja perustaa seurakuntia. Myöhemmin maassa aloitettiin myös monenlaisia kehitysyhteistyöprojekteja. Albaniassa seitsemän vuotta lähetystyössä ollut Tuokkolan perhe on tällä hetkellä Suomessa, mutta he suunnittelevat paluuta Albaniaan.
Seurakuntien perustamisen ja niiden työn tukemisen lisäksi lähetit ovat osallistuneet raamattukoulutukseen. Tiranan raamattukoulussa varustetaan hengellisen työn tekijöitä Albaniaan ja muihin Balkanin alueen maihin.
Albaniassa tarvitaan edelleen lähetystyöntekijöitä, mutta työ on muuttanut muotoaan kolmen vuosikymmenen aikana. Seurakunnat ja raamattukoulu ovat siirtymässä kansallisiin käsiin. Tässä prosessissa tarvitaan mentorointia ja pitkäjänteisyyttä. Lisäksi maassa, jossa on paljon työttömyyttä ja toivottomuutta, nuoren sukupolven tukeminen ja kannustaminen on tärkeää.
Lähetystyö Bosnia-Hertzegovinassa
Bosnia ja Hertsegovina on vuonna 1995 loppuneen sodan jälkeen edelleen poliittisesti jakautunut maa, joka kärsii korkeasta työttömyydestä. Maan evankelisten seurakuntien tilanne on haastava.
Maan noin neljästä miljoonasta asukkaasta vajaa puolet on bosniakkeja, yli kolmannes serbejä ja vajaa viidesosa kroaatteja. Bosniakit ovat yleisesti uskonnoltaan muslimeja, serbit ortodokseja ja kroaatit katolisia. Bosniakit ovat yksi Euroopan vähiten saavutetuista kansanryhmistä: heistä vain 0,03 % on kristittyjä. Evankelisia uskovia on maassa yhteensä arvioiden mukaan vain noin 400-600.
Maassa on useita erilaisia evankelisia yhteisöjä. 90-luvulla massa oli kasvupyrähdys uskovien määrässä, mutta sen jälkeen määrä ei ole juurikaan muuttunut. Seurakunnat ovat yleensä pieniä: suurimmissakin yhteisöissä on yleensä vain noin 40 jäsentä.
Seurakuntien kasvua hidastaa etnisen ja uskonnollisen identiteetin välinen vahva sidos. Hylkäämällä perheen uskonnon kääntää samalla selkäänsä omalle etniselle taustalle, mikä on haasteellista etnisiin poteroihin kaivautuneessa yhteiskunnassa. Muslimitaustaisille ihmisille kristityksi kääntyminen voi olla erityisen haasteellista.
Toinen haaste on seurakuntien heikko talous: useimmat seurakunnat ovat riippuvaisia ulkoa tulevasta rahoituksesta. Koska koko maan taloustilanne on heikko, seurakuntalaisetkin ovat usein vähävaraisia. Tästä johtuen esimerkiksi toimitilojen hankkiminen tai työntekijöiden palkkaaminen saattaa olla hyvin vaikeaa.
Kolmannen haasteen luo poliittisiin ja etnisiin ”leireihin” jakaantunut yhteiskunta, joka osaltaan heijastuu myös seurakuntiin.
Maassa toimii noin 200 lähetystyöntekijää. Valtaosa heistä työskentelee suurissa kaupungeissa, kuten Sarajevossa ja Mostarissa. Viime aikoina on otettu huomioon, ettei maan serbialueilla ole juurikaan evankelisia kristittyjä: tähän on pyritty vastaamaan sijoittamalla lähettejä uudelleen.
Fida auttaa köyhiä lapsia kummien avulla
Fida toimii Bosniassa Tuzlan alueella yhdessä Tuzlan evankelisen seurakunnan kanssa sekä Banja Lukan ja Prijedorin alueilla yhdessä paikallisten seurakuntien kanssa.
Fidan kummilapsiohjelma tukee köyhiä romanilapsia. Bosnia-Hertsegovinassa elää 30 000-80 000 romania. Tarkkaa lukua ei tiedetä, koska monelta puuttuu syntymätodistus. Tämän vuoksi monet romanit jäävät sosiaaliturvan ja muiden palveluiden ulkopuolelle, syrjään ja vaille huomiota yhteiskunnassa.
Fida kehittää romaniyhteisöjen elinolosuhteita ja parantaa perheiden toimeentulomahdollisuuksia. Kummien tuella parannetaan lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja järjestetään tukiopetusta sitä tarvitseville lapsille.
Lue lisää Fidan kummikohteesta Bosnia-Hertsegovinassa.
Lähetystyö Turkissa
Turkin 84 miljoonaisesta väestöstä noin 96 prosenttia on muslimeja. Maassa asuu 68 kansanryhmää, jotka puhuvat 56 eri kieltä. Turkissa kirkot eivät pidä jäsenrekistereitä, joten on vaikea tietää tarkasti, paljonko maassa on kristittyjä: eri arvioista riippuen siellä on noin 10 000 –19 000 protestanttista kristittyä. Turkissa on myös vanhoja katolisia ja ortodoksia kirkkoja, joihin kuuluvat ihmiset mukaan lukien kristittyjä on vajaat 200 000. Turkki kuuluu edelleen maailman vähiten evankelioitujen maiden joukkoon.
Turkin kristityt kokevat painostusta
Viime vuosina turkkilaisten kristinuskoa kohtaan osoittama kiinnostus on kasvanut huomattavasti. Kristillistä radiokanava Radio Shemaa internetin kautta kuuntelevien määrä kaksinkertaistui vuonna 2020. Raamattuja ja kristillistä opetuskirjallisuutta jakavan järjestön mukaan kristillistä kirjallisuutta on myös kysytty koko ajan enemmän. Turkissa kirkkojen toimintaa rajoitetaan monella tavalla: seurakunnille ei myydä tontteja eikä haluta vuokrata tiloja, niiden johtajia kutsutaan viranomaisten kuulusteluihin ja ulkomaisia työntekijöitä karkotetaan maasta. Vuonna 2019 Turkista karkotettiin 53 työntekijää perheineen. Kristittyjä myös syrjitään työmarkkinoilla sekä kiusataan koulussa ja armeijassa uskonsa tähden. Erityisesti Keski-ja Itä-Turkissa elävät kristityt kohtaavat usein vainoa myös perheenjäsentensä taholta. Opiskelijoiden parissa ateisteiksi itsensä kokevien määrä on lisääntynyt.
Fida tukee uusien seurakuntien perustamista
Fidan kumppani Turkissa on noin 25 vuotta sitten perustettu protestanttinen kirkko, Kurtuluş Kilisesi. Sillä on 35 seurakuntaa, joista arabian-ja farsinkielisiä on viisi ja yksi venäjänkielinen. Viime vuonna avattiin neljä uutta seurakuntaa. Jäseniä seurakunnissa on yhteensä noin 800. Fida auttaa kumppanikirkkoa perustamaan uusia seurakuntia ja tukee niiden toimintaa. Fida tapaa uskovia ja pastoreita henkilökohtaisesti sekä auttaa seurakuntia suunnittelemaan ja toteuttamaan raamatunopetusta. Koska Turkissa on vain vähän kristittyjä, jo pelkkä maan ulkopuolelta tulevien kristittyjen läsnäolo ja todistus Kristuksesta oman elämänsä kautta on tärkeää. Sillä tavoin ihmiset oppivat, minkälainen Kristus on ja miten häntä seurataan. Uskoontulleet tarvitsevat kristittyjä veljiä ja sisaria myös rinnallakulkijoiksi. Fidan ja sen kumppanin tavoitteena on yhteistyössä David Wilkersonin perustaman World Challenge-järjestön kanssa saavuttaa sellaisia Itä-ja Keski-Turkissa eläviä yhteisöjä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Näille yhteisöille on suunnitteilla esimerkiksi CHE-yhteisökoulutuksia (Community Health evangelism and education). Turkissa yhteistyötä Fidan kanssa tekee yksi aviopari ja yksi lapsiperhe. Aviopari tukee Alanyan Kurtuluş-seurakunnan toimintaa yhdessä turkkilaisen pastoripariskunnan kanssa. Toinen perhe muutti Antalyaan tammikuussa 2021 ja aloittelee parhaillaan turkinkielen opiskelua.