VUOSIKERTOMUS 2017

Irak: toiveena tavallinen elämä

”Olemme eläneet täällä Gogjalissa [Itä-Mosulissa] jo vuodesta 1990. Perheessämme on kuusi lasta. Nuorin, Ali, on kahdeksanvuotias.

Kun täällä oli avustustarvikkeiden jakelu, Ali oli noutamassa avustuspakettia. Silloin Isis hyökkäsi, ja poikani lähellä räjähti kranaatti. Hänen toinen silmänsä sokeutui ja hän sai kehoonsa paljon siruja.

Ali on leikattu kahdesti, ja hänellä on jaloissa, selässä ja käsivarsissa arpia.

Halusimme viedä poikamme silmäleikkaukseen Erbiliin, mutta meillä ei ollut siihen rahaa. Pelkästään lääkärillä käynti ja tutkimukset olivat hyvin kalliita, ja meidän piti lainata niitä varten rahaa toiselta perheeltä.

Ennen kuin Ali tuli tänne lasten keskukseen, hän ei hymyillyt lainkaan eikä ollut tekemisissä toisten lasten kanssa. Hän ei halunnut edes ottaa kynää käteen.

Nyt hän on jo paremmassa kunnossa. Hän juttelee toisten lasten kanssa ja haluaa kirjoittaa jotain.

Toivoisimme, että lapset voisivat jatkaa koulua, joka keskeytyi Isiksen hyökkäyksen vuoksi kolmeksi vuodeksi. Haluaisimme saada Alin silmän hoidetuksi ja elää tavallista elämää.”

Perheenäiti, Mosul

[Kuvassa olevat lapset eivät liity Alin tarinaan]